Aamulla ei aina ehdi

Tässä viimeistä työviikkoa tältä erää viedään! Ihan kiva, että koulu alkaa ja pääsee ärsyttävistä asiakkaista eroon, joita tuntuu välillä etten kestä enää hetkeäkään. Tykkään kyllä siis työstäni ja ravintolahommista muutenkin, mutta tässä kesätyössä on tullut pohdituksia seuraavia ihmisten edesottamuksia:

- Miksi ihmiset istuu aina tyhjän salin siihen ainoaan pöytään jota ei ole vielä ehditty siivota?
- Miksi ihmiset ei jaksa odottaa, että heidän tilauksensa tullaan ottamaan vaan huutavat heti sillä sekunnilla kun istuvat tuoliin?
- Miten jotkut istuvat huomaamatta pöytään ja sen jälkeen tuijottavat herkeämättä tarjoilijaa jotta tämä huomaisi hänet?
- Miksi jotkut viettävät vessassa puoli tuntia? Oikeasti täällä paikallisilla on joku vessaongelma, näitä juttuja piisaisi. Kerran löydettiin seinältä viesti jossa yksi vakkariasiakas etsii "kuumaa naista sänkypyyhiin". Ja äijä kehtaa edelleen tulla joka aamu juomaan kahvinsa.
- Eikö ihmiset osaa itse taittaa patonkiansa sinne pussiin? Ei kai, sillä useammat odottavat mieluummin 5min kun etsin puukkoa kuin taittavat itse.
- Miksi ihmiset ei osaa lukea hintoja etiketistä? Ja sitten hinnan ilmoitettuani sanovatkin, että on liian kallis enkä varmana ota.
- Miksi ihmiset ostaa croissantin (0,85€) 10 euron setelillä ja sen jälkeen valittaa kun saavat kourallisen kolikoita käteen?
- Miten joku voi erehtyä luulevaan tomaatti-mozzarellapatonkia kanaksi??!! (Tämä tapahtui juuri tänään).
- Miksi jotkut luulevat olevan yksin koko ravintolasalissa ja luulevat että esimerkiksi tuore appelsiinimehu (jonka siis puristan siinä samassa appelsiineistä) tulee nenän eteen sillä sekunnilla?
- Miten jotkut eivät osaa erottaa mozzarellaa ja vuohenjuustoa toisistaan?
- Miksi joku haluaa yhtä croissanttiaan varten ison muovipussin? (Äiti, ota se koska se on ilmainen, tuli kerran erään kakaran suusta).
- Miten jotkut äidit voivat ostaa éclair au chocolat eli suklaalla täytetyn tuulihatun lapselleen joka ei tykkää suklaasta? (Ja tulla vartin päästä tuomaan sen takaisin ja pyytämään rahat takaisin).
- Miten jotkut äidit ostavat 4-vuotiaalle lapselleen jättimäisen suklaamacaronin klo 9 aamulla?
- Miten ihmiset voivat juoda coca colaa minä tahansa hetkenä päivästä ja koko ajan?

Huipennukseksi voin laittaa koko uskomattomimman jutun, joka minulle on tapahtunut: eräs mies, joka oli pukeutunut pukuun, osti jonkun halvan jutun 2 euron kolikolla. Kun annoin kolikoita takaisin, hän sanoikin yhtäkkiä että oli maksanut 10 eurolla. Siinä hetken väiteltyämme, tuli pomokin paikalle. Väittelimme kaikki kolme, kunnes mies sanoi, että oli varma että oli maksanut 10 euron kolikolla. Katsottiin molemmat pomon kanssa suu auki, että Monsieur kolikoita on vain euron tai kahden suuruisia...

Tässä kun tuli hieman ikuisuuskysymyksiä pohdittua, voinkin siirtyä seuraavaan aiheeseen ja päivän asuun. Aamulla ei siis aina ehdi pukeutua hyvin, varsinkin jos täytyy herätä aikaisin.

Kylmyys pakottaa laittamaan päälle housua ja pitkähihaista. Tämän hupparin ostin muuten tänä kesänä Seppälän alemyynneistä. Pääsee nyt sitten käyttöön...

Vauhdikasta lepoa

Perjantaina oli "lepopäiväni" töistä, mutta lepoa ehti kertyä lopulta ainoastaan yhden Täydellisten Naisten jakson ajan. Heräsin aamulla 7.09 siihen että olin saanut idean omenapiirakan reseptiin. Tämä tuli kyllä vähän yllätyksenä, sillä olin kyllä himoinnut yhtä omenapiirakkaa töissä, mutta se ei ole ihan sellainenkuin haluaisin. Reseptikokeilua siis tiedossa piakkoin. Leikin kyllä itsekin täydellistä naista ja puunasin ja leivoin melkein koko päivän.

Tässä viime viikkoisia asuja, joita en ole ehtinyt laittaa näytille. Hamekelit alkaa kyllä olla auttamattomasti ohi.


Tässä tulee reseptiä muffineille joita tein perjantaina. Piparilinja jatkuu sattumalta, kun halusin käyttää viime talviset Ikea-piparit, jotka on jäänyt syömättä. Syön kaikkea vanhaa, joka ei ole homehtunut, vaikka äiti kieltää. Juustosta leikkaan vaan homekohdan pois ja syön paremmin säilyneen keskustan. Inhoan heittää ruokaa roskiin...

Näitä muffinsseja varten tarvitset:

150g voita
1dl (1,5dl) sokeria
pari lusikkaa vaniljasokeria
2 munaa
2 dl murskattuja pipareita
1,5-2dl jauhoja
2tl leivinjauhetta
1dl maitoa

1. Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen.

2. Lisää jauhot ja niihin sekoitettu leivinjauhe piparimurskan kanssa voisekoitukseen.

3. Sekoita aineet keskenään ja lisää maitoa. Maitoa (ja jauhoja) voi laittaa ehkä vähän enemmäin kuin desin sillä taikinaa tuli juuri ja juuri yhteen muffinipellilliseen.

4. Koristele halutessa mantelilastuilla ja paista n. 200°C ja n. 15min tai kunnes kypsiä.

5. Ja valmiita tuli!

Kreetalainen ruokamatka

Uskomatonta, että mun Kreetan matkastakin on jo kuukausi! Selasin vähän kuvia ja tässä tulisi pari juttua, alkaen yllätys ruokamuistoista. Näitä on kiva muistella, nyt kun on jo niiiin syksyistä.

Matka alkoi lupaavasti lounaspysähdyksellä Ateenan lentokentällä. Syötiin salaatit salaattibuffetista ja maistettiin kreikkalaista valkoviiniä.

Ensimmäisenä aamuna selvisi että leirintäalueella jossa olimme yötä olikin aamupalatarjoilu ja mikäs siinä parempi tapa aloittaa ensimmäinen loma-aamu! Hinnaksikin tuli vain 3e/henki eikä meillä vielä siinä vaiheessa autossa ollutkaan muuta kuin pari vesipulloa.

Päivällä käytiin pikaisella vierailulla Hanian keskustassa ja syötiin yhdessä sataman lukuisista ravintoloista. Aloitettiin perinteisillä kreikkalaisella salaatilla, tzatsikilla ja friteeratuilla mustekalarenkailla. Olivat muuten parhaita mitä koko reisun aikana tulin maistaneeksi.

Tässä ollaan lounaalla lounasrannikolla, Sfinarin ranta-alueella. Siinä oli tasan kaksi ravintolaa vierekkäin ja pöydästä pääsi välillä vilvoittelemaan mereen. Meidän naapuripöytä tekikin niin ja palasi sen jälkeen pöytäänsä nauttimaan jälkkäriä.

Myöhemmin ajateltiin että täällä olisi ehkä kannattanut ottaa tuoretta kalaa, mutta me lisättiin peruslistaan friteerattuja munakoisoja. Oli maultaan kuin sipsejä ja ainakin yhtä rasvaisiakin!

Luin Lonely Planetista, että kreetalaiset ei juo kahvia aterian päätteeksi, joka on erittäin yleistä Ranskassa, mutta paikalliset joi sitä vastoin koko ajan caffé frappé, eli jääkahvia, jossa oli aina päällä kasa jotain vaahtoa. En päässyt selville oliko se oikeasti ihan vain kahvivaahtoa, mutta juoma oli tosi virkistävää siellä lämmössä.

Ensimmäinen jogurtti-hunajajälkiruoka. Tämä oli tosi tosi hyvää!

Tässä ensimmäistä kertaa Kreetalaista salaattia Rethymnonissa meren rannalla. Oli aivan erinomainen paikka ja ensimmäistä kertaa talon viini oli oikeasti ihan tavallisen viininmakuista. Myöhemmin tajusin, että jopa opaskirja suositteli tätä ravintolaa. Kreetalainen salaatti muuten eroaa Kreikkalaisesta siitä, että siinä on kuivahtanutta leipää ja kaalta. Tätä ei löytynyt kaikista paikoista, vaikka oli tosi namia!

Kreetalaisena tapana oli tarjota aina hedelmiä jälkkäriksi! Tässä saatiin Matalan hippikaupungissa vesimelonia ja jopa raki-lasilliset sulattelemaan maukasta illallista.

Tässä syötiin taas kreetalaista salaattia, pinaattineliöitä ja fenkolipiirakkaa. Otin myös mustekalarenkaita, joiden voittokulkue tyssäsi tähän paikkaan, jossa ne olivat aika mauttomia ja sitkeitä. Seuraavassa paikassa otinkin sitten grillattua mustekalan lonkeroa, joka oli uskomattoman hyvää. Niin hyvää, että siltä illalta jäi kuvatkin ottamatta...

Juotiin ensimmäistä kertaa pullollinen viiniä. Paljon kätevämpää oli ottaa puoli litraa talon viiniä josta tuli kaksi lasia molemmille. Valitettavasti maku ei aina ollut mahtavaa. Jopa tarjoilijat suosittelivat aina ottamaan mieluummin talon viiniä, joka olikin paljon edullisempaa (n.4€) verrattuna pulloon (8€).

Tämä viini oli erittäin raikasta, sitruunaa ja greipin makua ja vähän persikkaa. Mieleen päällimmäiseksi jäi raikkaus, joka sopiikin hyvin paikalliseen ruokaan ja ilmastoon. Näin tätä myytävän myös supermarketissa 4€:n hintaan, joten kotiinkin olisi voinut ostaa!

Jälkkäriksi saatiin taas hedelmiä ja minä halusin jogurttia. Olin aivan ratketa tämän aterian jälkeen.

Viimeisessä pienessä kalastajakylässä yövyttiin vuokrahuoneessa, kun sopivaa paikkaa teltalle ei löytynyt. Mentiin sitten syömään vanhan omistajapariskunnan ravintolaan, jossa ei ollut ketään muita kuin me. Alkupaloiksi saatiin koko matkan parasta tzatsikia, taatusti oli home-made, ja dakos-herkkua eli vähän kuivahtanutta leipää, jonka päällä oli hyvää oliiviöljyä ja tomaattia. Tätä ilmeisesti kutsutaan myös jollain toisella nimellä, kun yhdessä ravintolassa naapuripöytä oli tilannut tätä, mutta me ei löydetty ruokalistalta.
Käytiin muuten myös kerran leipomossa, jossa tajusin että suurin osa leivistä, jotka myytiin oli kuivatettuja laivänpaloja. Niitä sitten ilmeisesti käytetään salaattiin tai dakoksen tapaisiin ruokiin.

Uskomattoman suuri kreikkalainen salaatti. Otin myös mustekalarenkaita, mutta ne ei ollut kauhean hyviä.

Jälkkäriksi saatiin viinirypäleitä. Kreetalla viinirypäleet oli muuten tosi maukkaita ja mikä parasta, ilman siemeniä! Inhoan syödä siemenellisiä rypäleitä, kun niitä täytyy koko ajan poistaa tai tuo rypäleisiin karvasta makua.

Viimeinen aamupala rannalla.

Viimeinen ateria Heraklionissa. Etsittiin ravintolaa niin kauan, että olin kuolla nälkään ja valmis tilaamaan vaikka mitä. Onneksi lopulta löytyi yksi, joka vastasi kriteereitäni ja ruokakin oli hyvää. Tässä näkyy grillattu mustekalan lonkero, tzatsikia, kreikkalaista salaattia ja uunissa paistettu fetajuusto, joka oli tosi herkkua. Mukana fetajuustossa oli jotain yrttejä ja jopa jotain tulista.

Viimeinen jälkkärikin oli omaa tasoaan. Saatiin hedelmiä ja jotain munkin tapaisia palleroita, joiden kanssa oli jäätelöä, minä tilasin jogurttia ja saatiin jopa kokonainen pikkupullollinen rakia, jota viereisen pöydän miehet hörppivät kaksi pulloa ruoan kanssa. Me otettiin vaan kohtuullisesti kaksi lasillista ja lähdettiin nukkumaan maha pullollaan...

Kreetan kävijöille siis vinkiksi, että kannattaa aina jättää tilaa jälkiruoalle, tilata monia pieniä annoksia ja jakaa ne sitten kuin tapakset ja kokeilla mahdollisemman monia juttuja, sillä kaikki on aivan uskomattoman hyvää...

Blog award & 7 salaisuutta

Sain joskus vähän aikaa sitten Airellelta tunnustuksen ja kiitos siitä! Tämän julkaiseminen taisi hieman jäädä kaikessa lomahässäkässä, mutta nytpä se tulee kaikkien nähtäville ihan bloginkin puolella.


Tähän ihanaan tunnustukseen sisältyy 7 (uuden) asian paljastaminen itsestäni ja tässä vihdoin tulee:

- En tykkää nukkua täysin pimeässä, pikemminkin valoisassa. Minua ei esimerkiksi häiritse nukkua kesällä Suomessa ainoastaan sälekaihtimet kiinni ja toivoisin että voisin herätä joka aamu auringon kanssa.

- Herään usein yöllä juomaan jonka takia minulla pitää aina olla vesilasi yöpöydällä. Samalla tsekkaan aina kellonajan.

- Olen viimeksi käynyt parturissa maaliskuussa jolloin laitoin vaaleita raitoja. Väliajalla olen leikannut itse hiukseni ja kaveri auttanut takatukan kanssa.

- Osaan kirjoittaa nimeni arabiaksi.

- Suomikavereiden lisäksi paras ystäväni on saksalainen ja asuu siis nykyään Saksassa. Meidän kaukosuhde näyttää kestävän hamaan tulevaisuuteen. Seuraavaa tapaamista suunnitellaan aina hartaasti, vaikka välissä saattaisi vierähtää vuosikin.

- Seitsemän Ranskan vuoden aikana olen muuttanut ja vaihtanut asuntoa 12 kertaa. Tähän en laske niitä kertoja kun olen tullut kesäksi takaisin asumaan samaan kämppään Monsieurin luo.

- Ostan joka kuukausi englantilaisen Glamour-lehden. Joskus myös ranskalaisen version, mutta en tykkää siitä niin paljoa. Teksti on liian "ranskalaisvivahteista", joka ei ilmeisesti iske minuun samalla lailla kuin englantilainen rentous.

Seuraamani blogit ovat tainneet jo suurimmaksi osaksi saada tämän, annan nyt tällä kertaa blogille Dance for Fashion, jonne klikkailen harva se päivä.

Pukeudun punaiseen

Syksyn tulon huomaa muunmuassa seuraavista asioista:

- Ulos lähtiessä alkaa pakata mukaan automaattisesti pitkähihaisen.
- Alan tarkkailla säätiedotetta, koska sataa ja koska ei.
- Sisällä alkaa olla viileämpää kuin ulkona.
- Aamulla ja muinakin ajankohtina minun tekee mieli oikeasti juoda teetä. Ja ilman jääpaloja.
- Jaksan lenkkeillä paljon useammin kun on viileämpää.
- Tuuletinta ei tarvi enää yön ajaksi. Tai muulloinkaan. Sitä vastoin pientä vilttiä kaivetaan jo lakanan päälle lämmikseeksi.
- Olen ajatellut, että voisi kaivaa sukat esiin ja laittaa jopa jalkaan.
- Parvekkeen ovi ei ole alituiseen auki.
- Aperitiiviksi nautitaan mieluummin lasillinen punaviiniä kuin viileä olut.
- Olen alkanut leipomaan enemmän, kun uunin päällelaittaminen ei tee keittiöstä saunaa.
- Päivälliseksi ei enää syödä jääkaappikylmää gaspazoa ja vähemmän salaatteja.


Huomasin eilen Bisquitsin blogista haasteen pukeutua punaiseen tänään ja osallistua sillä lailla Suomen Sydänliiton kamppanjaan. Niinpä laitoin minäkin päälle vähän punaista ihan tämän kunniaksi.


Päällä oli myös ensimmäiset ostamani farkkulegginssit, jotka ostin Argentiinasta. Siellä oli silloin keväällä kivoja syysuutuuksia...

Kreeta on...

Kreetan lomamuistoja on nyt kiva lajitella, kun ulkona alkaa olla viileää ja aamulla laitoin päälle jo kaksi villapaitaa. Jos kuvailisin muutamalla kuvalla Kreetaa, tässä olisi mielestäni saarta kuvaavia elementtejä:

Oliivipuut

"Postilaatikkokirkoiksi" nimittämiäni pikkukirkkoja joita näkyi aivan joka tien pielessä, jopa syrjäisillä vuoristoreiteillä. Niihin oli useimmiten laitettu kynttilöitä palamaan.

Vanhoja pick-upeja, joiden takaosassa kuljetettiin kaikkea viinirypäleistä lapsiin ja onkivälineisiin.

Valkoisiksi maalattuja puiden varsia.


Minimarketteja, joista ostettiin niin aamupala kuin aperitiivit.

Minun Kreetan loma oli kartan lukemista ja paikallista Mythos-olutta aperitiiviksi...

Café frappé eli jääkahvia...

Matkamuistomyymälöitä ja ouzoa...

Paikallisen timjamihunajan ostoa tien vierestä...


Kreikkalaista salaattia uskomattoman hyvällä fetajuustolla...


...ja lisää Mythosta. Oli muuten erityisen virkistävää olutta eikä mitenkään kamalan täyttävää kuten oluet tuppaavat joskus olemaan.

Tiramisu aux speculoos eli Piparitiramisu

Tein eilen aikani kuluksi ja rentoutuakseni tiramisua kanelikekseistä. Itseasiassa kyseessä ei ole ihan oikea tiramisu sillä reseptissä ei käytetä munia. Keksi ihan omasta päästäni ja tuli jopa hyvää mitä nyt makua voi seuraavalla kerralla vähän säädellä. Käytin Speculoos-tahnaa, jota voi kaikki ranskalaistuneet ostaa melkein kaikista ruokakaupoista.

Idea reseptiin lähti Speculoos-tahnasta, jota ostin kyseisten keksien ystävänä kunnes tajusin etten voi enkä osaa oikein käyttää sitä. Mihin piparinmakuista tahnaa voi oikein käyttää? Lätyille joo, mutta teen niitä muutaman kerran vuodessa. Leivälle niin kuin nutellaa? uh liian tykyä. Niinpä päätin sekoittaa sitä mascarponeen. Reseptiin tarvit siis kuivuneita keksejä (sattui sopivasti olemaan kuivahtaneita madeleineja joita kukaan ei tässä taloudessa syö), kahvia, kermavaahtoa ja mascarponea.

Löysin myös Bastogne-keksejä, joita laitoin ekaan kerrokseen.

1. Kasta keksit nopeasti jäähtyneeseen kahviin.

2. Ja levitä sitä mukaa vuoan pohjalle.

3. Vatkaa purkillinen kermaa vaahdoksi. Tämä onkin yksi hankala homma ranskalaisten kermojen kanssa. Olen useaan otteeseen ostanut jotain kokorasvakermaa sun muuta joka ei tosiaankaan vaahdoonnu.
Mausta kermavaahto sokerilla ja vaniljasokerilla, lisää siihen purkillinen mascarponejuustoa ja puoli purkillista Speculoos-tahnaa.

4. Toiseen keksikerrokseen käytin madeleineja, jotka leikkasin ennen kahviin kastamista kahtia. Näillä tulee vähän lievempi maku kuin Bastogne-kekseillä.

5. Päälle vielä toinen kerros kerma-mascarponevaahtoa ja valmista tuli.

6. Koristeluksi voi murentaa esimerkiksi vielä vähän lisää piparinmakuisia keksejä.

Tosi helppoa ja nopeaa! Tekemisajaksi laskin puoli tuntia ainoastaan. Tämä on kyllä aika tuhti jälkkäri, sitä nyt tässä nautitaan sitten pienissä määrin koko seuraavan viikon ajan.

Hyvää viikon alkua!