maanantai 31. tammikuuta 2011

Menossa

Viikonloppu kului taas kerran aivan erittäin nopeaan, ja vaikka suunnitelmissa oli istua kotona kiltisti koulujuttujen parissa, joka puolelle tuli haastettua ja niinpä myös lähdettyä!


 Perjantaina kiinalaisen fonduen jälkeen, pojat pyysivät meitä liittymään seuraan baariin nimeltä "Chez Greg". Paikka sijaitsee aivan keskustassa, Regent-hotellia vastapäätä. Paikka toimii myös ravintolana ja ilmeisesti lounas on ihan varteenotettava. Muuten tämä baari on aika hienostohenkinen, ja yleinen maine on, että bordeaux'laiset menevät sinne näyttelemään itseään.

Illanistujaisten vetäjänä on se, että ostettaessa yhden vodkapullon, saa yhden shamppanjapullon kaupan päälle. Tätä "tarjousta" varten on ilmeisesti joku aika raja, mutta siitä en tiedä, pojilla oli jo homma hallussa kun me viimein saavuimme.
 Yritän vähän epäonnistuneesti kuvata itseäni vastapäisestä peilistä.
 Omaan makuuni popula oli vähän liiankin vanhaa ja hienostunutta, mutta meidän porukalla oli oikein mukavaa omassa nurkassamme.
 Päivän asu, kirjaimellisesti! Tämä päivä hurahti niin, etten enää ehtinyt koulusta kotiin, vaan olin siten menossa koko ajan. Ranskassa baarit ja yökerhot/klubit ovat erikseen ja baarit sulkeutuvat jo kahdelta. Niinpä meidätkin häädettiin pian ulos, mutta juhlat jatkuivat vielä luokkakaverin luona. Kotiin pääsin juuri ennen aamunkoittoa. Parhaat illat on kyllä tällaisia spontaaneja, joita ei ole mitenkään suunniteltu etukäteen!

 Lauantaina oli edessä uusi päivä ja uusi ilta. Tietokoneella ja kouluhommien parissa vietetyn päivän jälkeen, päätettiin tehdä kämppiksen kanssa Ranskan perinteistä talviateriaa tartiflette'a ja juoda Suomesta tuomaani glögiä. Sekaan lurahti ihan pikkuisen vodkaa, mutta tuo tiivisteglögi ei kyllä ollut ihan tavallisen veroista. Suuri ihmettelyn aihe oli kuppiin kipattavat mantelit ja rusinat.

Tiedossa piti olla rauhallinen koti-ilta, mutta muiden tanssijalka vipatti, joten lopulta päädyttiin luokkakaverini kautta yhteen harvoista Bordeaux'n keskustassa sijaitsevista yökerhoista nimeltään 21. Minä koin illan suurimman järkytyksen, kun ovimies alkoi vihjailla, että olisin liian nuori kyseiseen paikkaan! Ja sanottakoon vielä, että olin koko seurueemme vanhin...

Hauskaa oli ja musiikkikin oli melkein koko ajan meille sopivaa. Kuuma tuli ja yhteistuumin sovittiin, että seuraavan päivän liikunta tulee jo suoritettua.  


Pääsin sänkyyn taas aivan liian myöhään. Loppuilta oltiin tosin pysytelty ihan vesilinjalla, niin, että sunnuntaina jaksoi taas tehdä muutakin kuin makoilla sängyssä. Nyt me ollaan molemmat kämppiksen kanssa tosin aika flunssassa, taas kerran, niin että tälle viikolle on tiedossa vain kokkailuiltoja...

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Kuinka tulla kiinalaiseksi

 Tänä vuonna olen tutustunut luokallani olevaan tyttöön Hong Kongista, ja meistä on tullut oikein hyviä ystäviä. Hauskaa jutussa on että olimme viime vuonna samalla luokalla, mutta emme ikinä hengailleet yhdessä. Tänä vuonna meidät saattoi yhteen paritehtävä koulussa. Olen tutustunut myös pariin muuhun henkilöön luokaltamme paremmin ryhmätöiden ansiosta (luokallamme on yli 60 oppilasta), joten täytyy sanoa että en niitä ainakaan inhoa, vaikka joskus onkin vaikeaa työskennellä monen ihmisen kanssa.
 
 Ennen en ole ikinä tutustunut aasialaisiin ihmisiin ja niinpä kaverini on kovaa päätä tekemässä minusta "kiinalaista barbia". Torstaina mentiin syömään vähän isommalla porukalla yhteen Bordeaux'n kiinalaisista ravintoloista.

 Sisustus oli hieno ja kuulemma ihan paikkansa pitäväkin. 

 Käsipeliksi tarjottiin puikkoja, mutta myös haarukkaa. Lopusta naurettiin, kun meidän seurueen ainoa kiinalainen popsi ruokaa haarukalla ja muut singittelivät urheasti puikoilla.

 Juomana Tsingtao-olutta, jonka bongasin jo meidän luokan partystakin. Sitä saa ilmeisesti ostettua Ranskasta ihan paikan päältäkin. Olin itseasiassa aika hyvää.

 Päätettiin sillai, että meidän pari kieltä ja kulttuuria osaavaa henkeä tilasi kaikille monta eri ruokalajia, niin että päästiin maistelemaan mahdollisimman montaa eri lajiketta. Minulle oli tietty vähän vähemmän tarjolla, mutta hyvin tuli silti syötyä.
 Oma suosikkini oli yllättäen tuon käden lähettyvillä oleva munakoisojuttu, joka oli hieman tulista. Muut naureskelivat minulle, sillä se on ilmeisesti ihan perusruokaa ja yleensä siihen lisätään vielä jotain lihaa, että siitä tulisi vähän hienompaa. Halusin myös välttämättä katkarapuja kookos-limekastikkeessa, jota näkyy vähän oikeassa yläkulmassa. On muuten tarkkaan ottaen thaimaalaista, mutta oli joka tapauksessa oikein hyvää.

 Loppulasku, piti ottaa kuva, kun yleensä ei maksa ihan näin paljoa. Seurueessa tosin oli monta henkeä, niin, että loppusummaksi yhdelle tuli vähän kohtuullisemmin.

Ja koska yksi iltahan ei ollut riittävästi, seuraavana päivänä suuntasin koulun ja meidän Hollanti- esityksen jälkeen syömään kaverini luo.

 Tytöt olivat tehneet kylmän talvi-illan seuraksi kiinalaista fondueta. Omalle lautaselleni eksyi kasvisravioleita, nuudeleita, mungo-papuja, tofun paloja ja ehkä vielä jotain muuta. Kaikki nämä lilliuivat erittäin tulisessa liemessä...

 Fonduesetissä porisi siis toisella puolella tulinen liemi, johon lisättiin lämpeämään aineita, joita haluttiin syödä. Toisella puolella oli jotain haalea lientä, jonka piti toimia tulisuutta lieventäjänä.
Koko fondue oli kyllä erittäin hyvää, varsinkin tofu, josta pohdin, että kuinka en syö sitä useammin, mutta myös niin tulista, ettämelkein mahaa väänsi tämän jälkeen. Tytöt naureskelivat katsoessani tulipunaiseksi muuttuneita huuliani "onko vähän kuumaa". En olekaan ikinä ennen tiennyt, että kiinalainenkin keittiö saattaa olla näin tulista! Tästä se käännytys on alkanut...

torstai 27. tammikuuta 2011

Kreikkalainen syntymäpäivä

Tällä viikolla on ollut tiedossa aika monta syntymäpäivän juhlintaa, niin että on pitänyt oikein valita. Lauantaina oli erään kreikkalaisen ystävämme synttärit, ja siinä lauantaina muutaman lasillisen nautittu meille tuli tietty mieleen erittäin hyvä idea, että eihän hänen synttäreitään nyt voi juhlia samaan aikaan meidän luokan partyn kanssa. Minä asetin päivän, hän lupasi tehdä ruoan ja toinen tarjosi kämppäänsä tarkoitukseen. Niin oli seuraavat pippalot lyöty lukkoon.


 Ruoan valmistumista odotellessa tytöt olivat  jo tehneet pöydän koreaksi. Samainen Yeni Raki-pullo oli edelleen matkassa mukana, tällä kertaa sitä pääsi maistelemaan myös minä ja eräs toinen kaveri, joka ei lauantaina ehtinyt. En tykännyt, miten tätä voi kukaan juoda?

 Ajankuluksi kuvailin kaverini kenkäkokoelmaa, joka on aivan mahtava! Aivan kuin Carrien vaatekomeroon astelisi, ja mikä parasta meillä on saman kokoinen jalka! Nämä iiiiihanat kengät pääsivät kerran käyttööni illan ajaksi, mutta muutaman tunnin kävelyn ja seisoskelun jälkeen minun oli pakko luovuttaa ja laittaa ballerinat takaisin jalkaan. Muistoksi siitä nappasin nämä kuitenkin kuvaan.

 Ja syömään! Pöydässä oli joku kreikkalainen pata, jonka nimeä en tietty millään muista enää. Pikkujyvät ovat pastaa, joka on sekoitettu tomaattikastikkeen ja lihanpalojen kanssa. 

 Pojilla oli extra-nälkä, joten lisänä tarjoiltiin vielä markkinoilta ostettua paellaa. Itse en enää millään pystynyt syömään, mutta tätä tekisi kyllä mieli, ehkä ensi sunnuntaina...

 Hyvä seura, hyvä mieli.

 Kuka tiesi, että Kiinassa tarjotaan useimmiten synttärikakkuna tiramisua?? Tytöt halusivat välttämättä tehdä tiramisua jälkkäriksi, vaikka tarjouduin vääntämään suklaakakun, jota en kyllä millään olisi ehtinyt, ja lopputulos oli yhtä herkkua. Tiramisu ei ollut ihan perinteisellä kaavalla tehtya, mutta silti tosi maittavaa. Keskellä vielä loppiasen ajan briossi.

 Synttärisankari puhaltamassa kynttiläänsä ja pohtimassa toivettaan.

Nyt pitääkin palata työn touhuun. Tämän päivän tunti oli sopivasti peruttu, joten saatiin melkein meidän ryhmätyö valmiiksi huomiselle. Huomenna esitellään uusi viinituotteemme Hollannin markkinoilla, oma ideani, sillä tylsistyttää jo aina puhua Kiinasta tai Venäjästä, josta koulussamme jauhetaan joka tunnilla. Niinpä halusin jotain ihan muuta ja ehdotin Hollantia, muille kävi ja minun täytyy vielä etsiä vähän tietoja, että mitäs siellä juodaankaan ja miten. Heippa! 

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Sitten tuli sunnuntai

 Tiedän, että juuri nyt ollaan jo vetelemässä melkein tämän viikon loppuja, mutta oma viikonloppuni on mennyt jotenkin erityisen nopeaan. Tähän lisätiedoksi, että viikonloppuni kestävät lauantaista tiistaihin ja koulua on vain kolmena päivänä viikossa. Viime sunnuntaina, hyvän ilman lumoissa, päätimme siis taas vaivautua markkinoille "aamupalalle".

 Lopullinen tapaamisaika valui yhdeksi iltapäivällä, kunnes kaikki pääsivät heräämään edellisillan juhlan mainingeista.

 tarjolla oli kaikkea herkkua ja itse lähdin ensimmäisenä matkaan pöydän löydettyämme. Lopputuloksena oli grillattuja katkarapuja ja tusina ostereita minulle.


 Meitä kertyi paikalla lopulta seitsemän henkeä, ja sen jälkeen kun kaikki olivat käyneet tyhjentämässä ruokakojut, oli koko pöytä täynnä eri ruokalajeja ja juomaa. Tällä kertaa minä olin hankkinut osteriviinin, joka oli korsikalaista valkoviiniä, mutta joka oli aika hapanta. Ei kauheasti tykätty, mutta siinä syömisen ohessa pullo tyhjeni kuitenkin.

 Ihania grilliruokia tarjonneesta kojusta löytyi näitä torneja ja grillikoipia.

 Ranskalaisten oli tietty pakko saada juustoa, joka oli erittäin valuvaa ja haisi erittäin pahalle. Silti kaikki tämä oli vasta alkua, sillä pari seurueeseen kuulunutta ranskalaista veti menemään melkein koko juustokiekon! Itse en kummasti oikein tykännyt, vaikka yleensä kaikki juustot menee.
Loppuhuipennus: kaksi viinipulloa ja yksi siideripullo myöhemmin, yli klo15 oltiin viimeiset asiakkaat, koipeni olivat ihan jäässä, laukun hihna mennyt hajalle viinipullon painosta, en juonut kaikkea yksin, ja kaksin kappalein ihanat kaverini kuvasivat minut pulloneni ja parin sekunnin päästä kuvat olivat facebookissa. Tämän päivän teknologia.

Matka maailman ympäri

Tai niin ainakin ihan virtuaalisesti. Tässä siis muutamia tunnelmia launantain pirskeistä. Yhteensä illan aikana taidettiin kuvata melkein kaikki "maatunnuksensa" kanssa ja juomaa ja ruokaa piisasi. Oma salmarini ei oikein maistelussa pärjännyt, mutta lakka meni kaikki, vaikka sen sanottiin olevan aika makeaa. Monet myös kyselivät, että miten näitä juodaan, ja sitten tuli ehkä sellainen kuva, että Suomessa vedetään vain shotteja. Itse lähdin jo yhdeltä seuraavaan paikkaa juhlimaan synttäreitä ja myöhemmin sainkin viestiä, että täällä tyhjennetään sun salmiakkia...Taisi se siis lopulta kelvata.
 
 Kreikkalainen hunajalikööri. Taitaa olla tarkemmin sanottuna Kreetalta, en ole ihan varma.

 Kiinalaista olutta.

"Ota kuva sillai että kengätkin näkyy..." Miespuolinen kaveri ei millään meinannut osata ottaa just hyvää kuvaa, kun ei ole tottunut kuvailemaan mitään päivän asuja.

 Ihmettelyssä turkkilainen Yeni Raki, joka taisi olla koko illan ällöin juoma, en edes maistanut. Kaveri oli lomalla Istanbulissa ja kertoi, että siellä sitä juodaan ihan koko ajan. Kyseessä oli anisjuoma, mutta kukaan ei ollut ihan varma pitääkö siihen lisätä vettä kuten Kreikan ouzoon tai Ranskan pastikseen, niinpä osa maistoi ihan kirkkaanakin...

 Espanjalainen tyyli juoda viiniä...

 Kreikkalaista menoa lähikuvasta.

 Thaimaalaista ruokaa, lihakastiketta ja riisiä, joka meni hujauksessa. Viereisessä kulmassa näkyy amerikkalaisen tekemiä jelly vodka-hyydykkeitä. En kyllä tajua miten tämä voi olla heistä suosittua...

 Pienen pieni kulma pöytä oli vähän liian pieni kaikille antimille. Tässä näkyy takaa aloittaessa korsikalaista kastanjakakkua (ihanaa!), itsetehty frangipani-torttu (erittäin hyvää), joku toinen kakku jota en maistanut, lisäksi jotain makkaroita sekä ihan etukulmassa kiinalaisia nuudeleita, jotka myös olivat tosi hyvää ja sain lupauksen uusitakierroksesta.

 Viiniä erittäin oudolta ranskalaiselta alueelta. Onneksi otin kuvaan niin, että pystyin myöhemmin googlettamaan, ja tämä löytyy Pyreneiden ja Bordeaux'n välimaastosta. En maistanut, joten mausta ei ole tietoa.

 Takana taas pahamaineinen Yeni Raki ja edessä toinen Kiinan kuuluisin olut-merkki.

Kiinasta tuli myös Dynasty-viiniä, joka on siellä viinien huippuluokasta. Näin ulkomaisen suuhun se maistui tosi vetiseltä, ei melkein edes viiniltä. Ajattelin ekaksi, että ehkä kyse oli vain minusta, kunnes kaveri tuli selittämään ihan samaa. Vielä on siis kiinalaisilla viineillä edistymisen varaa.

Lempijuustoa Pyreneiltä, Tomme de Pyrenées, söin varmaan puolet koko lautasesta. Oli niitä kyllä pari muutakin lautasta, joten jäi myös muille. Pienessä pötissä vieressä on jotain hilloa, täälläpäin tykätään dipata juustoa hilloon.

 Belgialaista olutta ja vielä belgialaisessa koossa.

 Luokkalaisia koolla ja kiinalaiset paparazzit ikuistamassa tilanteita.

Ranskalaisen kaverin lomat sujui Italiassa ja sieltä tuli tuotua tietenkin Martinia.

 Muuten juhlat sujuivat oikein hyvin, ihmisiä oli tullut paikalle ja useimmat olivat olleet ideassa mukana ja oikeasti tuoneet maansa ja alueensa juttuja. Toisilla taas ei ollut aikaa tai olivat vierailleet poika/tyttöystävien luona toisessa maassa, joten saatiin myös maistaa herkkuja tällä lailla, kuten australialaisia keksejä. Tämä oli kyllä erittäin hauska idea ja voisin toteuttaa uudelleenkin! Tutustuin moniin uusiin juttuihin, joista en ollut melkein edes kuullut ennen, kuten kreikkalainen juoma, josta olin kyllä kuullut paljon etukäteen ja oli maineensa veroista!