Sunnuntaina lähdimme vähän kaukaisemmalle rannalle, jonne täytyy vähän kävellä, sillä näin kesäaikaan autolla ei pääse alas pikkukylään asti (turistiruuhkien välttämiseksi).
Kannatti ihan kävellä, ranta oli tosi kiva ja saatiin olla rauhassa. Vesi oli lämmintä ja näkyi kaloja ja kalliomuodostelmat moudostivat meren pohjassa hauskoja "tunneleita", sinne kun sukelsi tunsi itsensä aivan joksikin Nemo-kalaksi. Oltiin tuossa vasemmalla olevassa kuvassa, oikealla kuvaa pikkurannasta, jossa oli jo aika paljon populaa.
Illalla tehtiin yhteisvoimin Aiolia, valkosipulimajoneesia, joka tarjoillaan keitettyjen vihanneksien ja kalan kanssa. Juomana tietysti oman alueen rosé-viiniä, jota kaverit olivat käyneet hakemassa tilalta.
Minä tein jälkiruoaksi suklaakakkua, josta tuli vähän kuohkeampaa ja vähemmän coulant kuin piti...No, maistui silti. Digestiivinä hammastahnaa, jota joskus markkinoidaan nimellä GET 27. Siitä huolimatta seuraavana aamuna oli suussa hienoinen valkosipulin aromi.
Postista on saapunut sellaista kirjettä, joka saa ajattelemaan, että pitäisi oikeasti ryhtyä suunnittelemaan syksyä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti