Selailin vähän vanhoja kuva-arkistoja ja edelliseen kyselypostaukseen liittyen tuli taas mieleen ruoka. Minähän en pahemmin nirsoile, syön kaikkea muuta paitsi lihaa (paitsi tulinen chorizo on kyllä alkanut maistua) ja ravintolassa löydän ruokalistalta aina jotain joka miellyttää, kunhan on vain laadukasta. Tässä olisi yksi ruokamuisto Hong Kongista. Siellä vähän niin kuin arvasi etukäteen, että voisi eteen tulla jotain outoa syömistä.
Pitkän päivän ja vähän lyhyemmän oluttauon jälkeen suunnattiin markkinoille, jotka loppuvat kuulemma "joskus yöllä". Sieltä löytyi niin syömistä kuin paljon krääsää ostettavaakin.
Pysähdyttiin kojulle, jossa myytiin käärmeruokia. Siellä ne odottavat hyllyllä purkissa soppaan laittamista. Ja kello näyttää olevan jo kivasti ylli puolen yön!
Hetken päästä sain eteeni siis käärmekeittoa tai jotain sen tapaista.
Ella lisää joukkoon vähän tulista kastiketta ja miettii, että mitähän mä nyt oikeen tulin luvanneeksi.
Ja syö sitten hyvällä ruokahalulla. Niin kuin sanotaan, se maistui ihan kanalle. Toisin sanoen ei oikein miltään ennen tulisen kastikkeen lisäämistä. Söin kaiken ja olin ihan onnellinen. Voisin jopa kuvitella hullaantuvani tähän temppuun uudelleenkin.
3 kommenttia:
Minäkin olen erittäin kaikkiruokainen - mielestäni elämä on liian lyhyt nirsoiluun ;-) Matkustamisen yksi suurimmista iloista ovat paikalliset ravintolat - ja supermarketit !
Siis apua! Vaikka mäkin oon ihan tosi kaikkiruokainen nykyisin, mutta hyi kärrmettä en kyllä mistään hinnasta poystyisi syömään. Pelkkä ajatuskin vaan siitä lonkerosta lautasella saa kananlihat pystyyn :D
Maria, erityisesti supermarketit. Niissähän voi viettää vaikka kuinka kauan tsiikailemassa kaikkea uutta ja ihmeellistä. Ja sitten ostaa kotiin vaikka suklaamuroja!
Essi, ne ei kyllä ollut mitään lonkeroita (siis mustekalan lonkerot on paljon limaisempia) vaan ihan oikeaa lihaa. Koostumus muistutti ihan kanasuikaleita eikä makukaan ollut pahaa. Vähän niin kuin kanakeittoa itseasiassa.
Lähetä kommentti