sunnuntai 29. toukokuuta 2011

jo viikko mennyt

Viime aikoina onkin taas päässyt sattumaan ja tapahtumaan vaikka mitä. Silloin ei oikein meinaa edes blogia päivittää. Suurin syy hiljaisuuteen on ollut se, että kamerani hävisi taas omille teilleen joten en ole päässyt ottamaan kuvia hetkeen. Samaan saumaan sain vieraita ulkomailta kylään ja siinä oppaana toimiessa ei pahemmin ehtänyt hengähtää.
   Toinen stressin aihe on ollut työnetsintä ja tämä valitettavasti jatkuu edelleen. Olen käynyt jo monessa paikassa "näytillä" mutta aina asiaan on tullut mutkia matkaan. Nyt on tullut lomailtua omasta mielestä niin kuin ihan tarpeeksi ja olisi kiva käydä töissäkin! Välillä tuntuu, että alkaa toivo loppua, mutta huomenna alkaa taas uusi viikko ja edessä toivottavasti paljon uusia ja mahtavia mahdollisuuksia jotka vain odottavat minun hakemustani...Meillä on taas vieras kylässä alkuviikosta joten ajatuksiakin saa vähän tuuletetuksi näistä työasioista.
   Huonoa tuuria on ollut myös ilmassa, sillä muunmuassa viikon välein sekä minun että kämppiksen ajokki löytyi hinaamolta kirpeän parin sadan laskun kanssa juuri silloin kun sitä ei olisi tarvinnut. Uusi kamera ei siis vielä ole lähimailla kotiutumassa luokseni, siihen asti olen kuvaillut kämppikseni kameralla. Tällaista on tullut tehtyä:
  
Käytyä kahvilla Välimeren rannassa ja koskettamassa kevään viileää merivettä... 

 En ihan vielä kuitenkaan ole ollut uimassa...

 Kuljeskellut pitkästä aikaa palmujen eikä viiniköynnösten reunustamilla kujilla...

 Kuolattua pääsiäisherkkujen perään...

 
Käytyä syömässä Marseillen lempiravintolassa...
 
...josta saa ihanaa mustekalasalaattia ja valkosipuli-persiljamustekalaa.

 
Saatua uusi kämppis taloon ja tutustuttua taas yhteen, uuteen ja kivaan ihmiseen.

 
Ollaan käyty siis tyttöporukan voimin juhlistamassa tätä muuttoa.

 Tultua kutsuttua 80-luvun teemasynttäribileisiin. Kolmen vaatekaapin, puolen lakkapullon, roskiin menevien, rikkinäisten sukkahousujen ja Googlen Madonna-inspiraationkuvien voimalla sain kyhättyä kasaan tällaisen naamiasasun.

Ja valmiina lähtöön! Vihreät balleriinat vaihtui vielä matkalla mustiin nilkkureihin, jotka ovat mahdottomasti korosta huolimatta mitä parhaimmat juhlakengät. Koko talven niillä on vedetty menemään vähintään joka viikonloppu ja tanssilattialla jaksaa ihan valomerkkiin asti.

Nyt täytyy alkaa valmistautumaan nukkumaan, huomenna täytyy taas herätä aikaisin lähettelemään hervotonta tahtia työhakemuksia ja yrittää saada gradua edistymään ajatuksen tasolta ihan tietokoneen ruudulle asti...

2 kommenttia:

Noora kirjoitti...

Oi mitä kuvia! Tutustuin blogiisi kunnolla tänään vasta ensimmäistä kertaa, ja tykästyin heti! Ensimmäinen Ranskan matkani on joulukuussa, enkä malta enää odottaa! :)

Ella B kirjoitti...

Noora, kiitos! Nuo kaverin kameralla otetut kuvat on kyllä aika hienoja kun siinä on laajakuva mutta omassa vanhassani ei ollut.Mihin päin aiot matkustaa Ranskassa?