tiistai 22. toukokuuta 2012

Suomalainen ulkomailla

Sain Stazzylta tällaisen haasteen, jonka sain kerrankin aika lailla heti tehtyä ennen kuin se jää taas muiden kaltaistensa lailla haahuilemaan jonnekin muistin perukoille. Eli tarkoituksena on heitellä blogiin kaikkea sitä sälää jota suomalainen roudaa mukanaan maailmalle. Inventaariota tehdessäni hämmästyin oikein itsekin mitä kaikkea suomalaista ilman sitä ei muka voi elää.

 
Aito, oikea tiskiharja on pysynyt mukana ihan alusta lähtien, päitä vaan vaihdellen. Tästä tuleekin mieleen, että tähänkin voisi klikkailla kiinni uuden, kauniimman pään.
 
 
Mariskooli, oma ensimmäisiä aikuistumisen merkkejä ryppyvoiteen ohella. Mariskooli majailee ihan tyytyväisenä olkkarissa kaiken muun pienen sälän seassa ja majoittaa toisinaan (suomalaisia tietty) karkkeja.

 
Lukemistakin löytyy. Vino pino vanhoja ja vielä vanhempia lehtiä.

 
Hyllyssä majailee myös kirjoja, joita ehtii lukea liian harvoin. Onneksi aamuisin usein ehtii lukaista Tabermannin mietelauseen epätoivoista päivää piristämään. 

 
Muumimukit ovat rantautuneet pikkuhiljaa äisin lahjoittamina. Ja kummasti tämäkin villitys on ottanut tulta alleen Ranskassa, koti-Suomessa kun moinen ei yhtään kiinnostanut. Huomaa, että mukeista pilkistää myös Lumenen huulipunia ja kynsilakkoja.

 
Muumiaihe jatkuu tekstiliosastolla. Kaapeista löytyy vino pino lakanoita ja pyyhkeitä, joita on roudattu Suomesta asti. Miksei lakanoita voi muka ostaa Ranskasta??? Ehkä siksi ettei esim. pussilakanoissa ole reikiä nurkissa.

 
Lumenen tuotteita on kertynyt myös aika lailla. Osa on vanhoja lemppareita, joille en millään ole muka löytänyt korvaajaa paikallisista merkeistä, osa uusia tuttavuuksia kuten tämä kirkastava seerumi. Aika lailla se näyttää kuluneen kuitenkin. Voin suositella, vaikka turha sitä on odottaa jonkun seerumin kirkastavan naamaa aamulla jos on mättänyt suuhunsa pussillisen sipsejä ja yhden lasillisen liikaa.

Kasa Kalevala koruja. Klassikoita, jotka sopivat täydellisesti mun makuun.

 
Äiti lähettää myös usein kaikkea kivaa mässäilyuutuuksia ja pitää tyttärensä hampaat huollettuna Jenkillä ja näillä Xylimax-pastilleilla joita heittelen suuhun epäsäännöllisen säännöllisesti.

 
Ruokatuliaisia viimeisiltä Suomen reissuilta. Mitähän ihmettä minä oikein olen kuvitellut tekeväni siirapilla?

Marimekon uusi kukkaro ja Marimekon lakanakin. Ihanaa, että sain äidiltä uuden kukkaron varastetun tilalle, olinkin jo ihan hukassa ilman sitä. 

Kaikenmaailman kulinaarisia tuotteita kuuluu myös lisäksi arkeeni kuten Fazerin eri siniset suklaat, hedelmäaakkoset, suklaarusinat, salmiakin eri variaatiot, Kotitilan valkosipulisinappi ja pakasteessa kallein aarre ruisleipä. On se vaan kivaa olla suomalainen.

4 kommenttia:

Sini kirjoitti...

Hauskaa nähdä etten ole ainoa joka raahaa Suomesta tavaraa mukanaan! Itseasiassa täältä löytyy yllättävän paljon samoja juttuja, siirappia olen myös tuonut ja se on mennyt hetkessä piparkakkuihin joulun aikaan. Tosin löysin nyt siirappia lähikaupastakin niin ei tarvitse enää matkalaukussa kuljetella ;)

Ella B kirjoitti...

Sini, en ole itseasiassa ikinä tehnyt pipareita Ranskassa! Ikeasta on vaan niin paljon helpompaa ostaa...Mistä lähikaupasta oot löytänyt siirappia? Mitä se on ranskaksi? Mulla on myös aina laukku täynnä jotain suomiroinaa, vaikka piti vaan "vähän" ostaa jotain elintärkeää.

MaaMaa kirjoitti...

Kyllä meillä suomitytöillä ympäri maailman tuntuu oleman suht samoja juttuja kotisuomesta :)
Ihana marimekon lakana tuollainen mustavalkoinen! Meillä on vähän liian perinteinen sininen unikko-setti; voisin hankkia toisenkin vähän erilaisen! :)

xx

Minililli kirjoitti...

kuulostaa niin tutulta tuo raahaaminen Suomesta...
mutta miksi Ikea on niin kaukana!!!!!