perjantai 20. elokuuta 2010

Taas kerran perjantai

Tämä viikko onkin hujahtanut tosi äkkiä ohi. En voi uskoa että viikon päästä olen jo lomalla! Onneksi mies on katsellut kohteen reittejä, etsinyt autioita rantoja ja ladannut puhelimeen navigaattoriin kartat. Ravintolassa on ollut tosi paljon asiakkaita, ollaan kaikki oikein hämmästyneitä ihmistulvasta, joka hipoo päivittäin maksimimääräämme. Itse olen enemmänkin onnellinen lämpenevästä säästä ja sunnuntaiksi olen jo suunnitellut rantaretkeä vähän kauemmaksi Marseillesta, eräälle saarelle, jossa käydään vähintään kerran kesässä. Nyt olisi korkea aika päästä sinne asti!


Eilisen päivän asu. Kaivoin kevään ballerinat esiin, mutta nyt voi taas vaihtaa kesäisiin sandaaleihin.

Aamulla oli päällä vielä villatakki ja ihana ihana kukkahuivi. Ostin tämän huivin Vilasta Suomessa ollessani pienen harkinnan jälkeen. Olen rakastunut, huivin väri ja materiaali on aivan täydellisiä. Nyt on hyvä hymyillä vaikka ostotilanteessa hieman epäröin.

En ole mitenkään kauhea korujen käyttäjä, isot ja näyttävät korut ovat mielestäni hienoja muilla, mutta omituisia itsellä. Pidän enimmäkseen Kalevalan koruja ja helmiä. Toisessa työpaikassa ei myöskään saa pitää mitään koruja paitsi vihkisormusta ja esim. huomiota herättävä kynsilakka on kielletty.

Tämän hetkisiä suosikkeja ovat Vanamo-rannekoru, josta helmi on karannut. Taisi irrota aivan alkutaipaleella, enkä ole ikinä saanut lähetettyä korua ja helmeä Kalevalalle korjattavaksi, joten pelkkä hopeaketju on jäänyt käyttöön (ja vaaleanpunainen helmi hävinnyt). Toinen on mustista Mallorcan helmistä tehty rannekoru, jonka ostin viime kesänä.


Mallorcalla ollessani tuhlasin loppu lomakassan Majorican tehtaanmyymälässä ihaniin helmikoruihin.


Valinnan vaikeutta oli, mutta lopulta ostin myös toisen helmirannekorun, joka melkein mätsää äidiltä saatuun helmikaulanauhaan, jonka hän puolestaan osti samaiselta tehtaalta kun kävimme siellä yli kymmenen vuotta sitten. Vaalin kyseessäolevaa kaulakorua niin etten melkein ikinä uskalla käyttää sitä. Silti se muistuttaa, kaulalla tai lippaassaan, aina rakkaasta äidistä.

3 kommenttia:

MaaMaa kirjoitti...

Nättejä koruja, mäkin tykkään yksinkertaisesta ja pienestä. Helmet munki suosikkeja! :)

Ella B kirjoitti...

MaaMaa, helmet on kyllä kauniita. Varsinkin aidot vaikka kyllä mulla myös tekohelmet menee. Ei niin harmita jos menee hukkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Mun on nyt pakko kommentoida sun blogia jonka juuri loysin. Niin hassua etta sun ranskankokemukset on todella samanlaiset. Mina myos olen tullut Ranskaan asumaan 2003 (hui, juuri niin, yli 7 vuotta sitten!) Marseilleen, olen asunut myos kolme vuotta Montpellierissa jossa tein licencen, kaksi vuotta Aixissa ja nyt vuoden NANCYSSA josta on kylla kova kiire pois, etelaan pain ;) Ja olen tehnyt kesat ravintola-alan duuneja, niinkuin sinakin. Oikein nauratti sun blogi, niin hauskan samalta kuullostaa :)
Tsemppia syksyyn ja opintojen alkuun! Onko sulla viela paljon jaljella?