Teemana oli Sauternes- Barsac-alueen liquoreux-viinit, jotka ovat erittäin makeita valkoviinejä, joissa makeus on saavutettu luonnollisen menetelmin tämän alueen erikoisen ilmaston takia. Lyhyesti sanottuna viinirypäleisiin tarttuu jalohome, pourriture noble, joka tiivistää rypäleen sokerit. Sadonkorjuu tapahtuu vasta marraskuun aikana, sillä jalohomeen aiheuttaa alueen lähellä virtaava Ciron-joki. Syksyn yön ja päivän lämpötilan vaihtelun ansiosta joki peittää viinitarhat kostealla sumulla, josta seuraa tämä hyvänlaatuinen home rypäleissä.
Illan vieraajana ja puhujana oli Michel Bettane, joka on erittäin kuuluisa viinikriitikko ainakin Ranskassa ja osallistuu joka vuosi Le Grand Guide des Vins de France-opuksen tekemiseen. Puhe oli ihan mielenkiintoinen, joskin aika bordeauxlaisen mahtipontinen ja samoin erittäin bordeaux-painotteinen, joka on vähän ongelmana täällä päin...
Omaksi suosikeiksi osoittautuivat Château Guiraud, joka on 1er grand cru classé, eli näiden viinien laatu (ja hinta-) hierarkian ykköspäästä ja Sauternes-luokasta ja...
...Château Myrat, joka on "vain" grand cru classé, eli ykkösten alapuolelta olevasta luokasta ja Barsac'n alueelta. Myös Barsac'n alueella sijaitsevat viinitilat saavat laittaa etikettiinsä "Sauternes"-merkinnän, joka on viinityypin yleisnimitys molemmille alueille. Miten niin bordeauxlaiset ovat monimutkaisia??
Molemmat viinit olivat vuodelta 2006, joten ällömakea hunajaisuus ei ollut vielä niin paljon muodostunut ja omaan makuuni viineissä oli tarvittavaa hapokkuutta ja mineraalisuutta.
Bordeaux'n alueella on muutamalla viinin kasvatusalueella tällaiset luokat, jotka hierarkisoitiin vuonna 1855 silloisten rypäleiden hinnan mukaan ja joka tänä päivänä yrittää vähän näyttää suuntaa viiniviidakossa. Kyseessä on kuitenkin aikalailla luksusviinit, koska juurikin tuon luokittelun ansiosta monet ovat valmiita maksamaan paljon tällaisista kuuluisista viineistä.
Perinteisesti Ranskassa näitä Sauternes-viinejä tarjotaan sinihomejuuston ja hanhenmaksan kanssa. Itse en oikein tykkää sinihomejuustossa, mutta tuossa maistellessa yhdistelmä olikin aika vakuuttava. Viineille yritetään myös keksiä koko ajan uusia ruokayhdistelmiä myynnin(kin) edistämiseksi ja suosittu on aasialainen ruoka, joka jo valmiiksi yhdistelee makeaa ja suolaista. Itse en ole vielä maistanut, joten en osaa sanoa.
Makeutensa takia Sauternes-viinit kannattaa tarjota hyvin viilennettyinä. Kiva yllätys tilausuudessa oli, että myös vähemmän tunnetulta Barsac'in alueelta oli tarjolla monia viinejä. Heidän maaperänsä tuottaa enemmän mineeralisempia (ja siten raikkaampia hyvin tehtynä) viinejä kuin perinteinen Sauternes'n alue. Silti tämäntyyppiset viinit eivät ihan ole minun juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti