Kun lähdettiin yksille

Yllättäen Suomen loma meni aivan älyttömän nopeasti, nyt minusta tuntuu välillä että koko reissu oli unta enkä edes oikeasti käynyt kotona. Matkan todenmukaisuudesta muistuttaa kuitenkin monet karkkipussit, jääkaappia valloittavat karjalanpiirakat ja pakastimen täyttävät leipäpussit.
    Maanantai meni ihan matkustaessa ja tiistai oudossa pikkuisen masentuneessa horroksessa, kun sääkin oli ihan uskomattoman harmaa. Tein kaikkea oikein hyödyllistä kuten siivosin, tyhjäsin laukun, pesin pyykkiä, tiskasin ja hiippailin muuten vaan kämpässä edestakaisin. Illalla aurinkokin päätti näyttäytyä ja päätettiin kämppiksen kanssa yhtäaikaa, että lähdetään juomaan oluet terassille. Mietteiden yhteneväisyyshän tarkoitti, että kyseessä on erittäin hyvä idea.

 

  Yksi muuttui kahdeksi, siinä vaiheessa kun tavattiin sattumalta puolituttuja ja kävi ilmi, että opiskelijakortilla sai alennusta koko illan. Ulkonakin oli oikein miellyttävä ilma ja pienen terassin kaikki pöydät täynnä porukkaa.

Eihän siitä sitten lopulta mitenkään aikaisin kotiin päässyt vaan kaverit kutsuivat meidät syömään heille, kun sattuivat asumaan kyseisen pubin yläkerrassa. Lisäksi pojat lupasivat tehdä ruokaa ja tällaisesta harvinaisesta tilaisuudestahan ei kieltäydytä. Lopulta kotiin päästiin herkullisen vuohenjuustosalaatin ja liian monen viinilasillisen jälkeen aivan liian myöhään. Aamulla kello soi taas aivan liian aikaisin ja vahvan kahvikupposen voimin sain raahauduttua työhaastatteluun. Nyt odotellaan vastausta ensi viikkoon ja toivotaan, että joko se tai huominen koepäivä toisi kesätöitä tälle neidille!