Ansoitettu

Viime viikolla sain juuri töiden päätyttyä puhelun eräältä kaveriltani: "Me oltais tässä viereisessä baarissa, tuu moikkaamaan." Hieman kummastellen hipsin heitä tapaamaan ihmetellen samalla miten baari on auki jo klo 15 iltapäivällä. Kyseessä oli Bordeaux'n tunnetuin latinobaari Calle Ocho, joka kuulemma on koko Euroopan suurin yksittäinen rommin ostaja. Sen voisi helposti ihan uskoakin sillä Calle Ocho on auki joka päivä paitsi sunnuntaisin ja aina aivan tupaten täynnä väkeä.

Eräs kavereistani on siellä töissä ja niin minutkin jekutettiin ansaan ja poseeraamaan Callen promootiokuviin. Siinä kului lopulta ihan mukavasti pari tuntia iltapäivästäni, kuvattiin hieman sisällä ja paljon ulkona. En ollut yhtään valmistautunut tähän, paikalle saapuessa minut vaan ohjattiin vaaterekin luo: "Pistä tuosta jotain päälle."

Onneksi suurin osa porukasta oli meidän kaveriporukkaa, joten aika kului jutellessa ja hauskutellessa.

Iltapäivällä mojitojen juominenkin kävi melkein työstä.

 

Sitten päätettiin yrittää pyramidin tekemistä, kun kerran kaikilla oli päällä tuollaiset jenkkityyliset takit.

  

Ekaksi kaksi kerrosta...

 

...ja lopulta saatiin se kolmaskin hoippumaan tuonne yläilmoihin.

 " Ota meistä kaverikuva." Sisällä lämpimässä oli helpompi poseerata.

 Ja sitten koko porukka yhdessä.

 

- "Voitais yrittää tällastä romanttista prinssi ja prinsessa-kuvaa..."

- "Mutta kuitenkin sillai että tää logokin näkyy..."

Kaikki kuvat tästä promootiosessiosta löytyy Calle Ochon viralliselta fanisivulta Facebookista, josta siis nämäkin kuvat ovat peräisin. Oli lopulta tosi hauskaa ja vielä kaiken lisäksi saimme pitää päällä olevat vaatteet, joten nyt vaatekaappiani koristaa tuollainen kivan värikäs jenkkitakki. Onneksi mulla on kivoja kavereita.

Haloo kuuluuko

Olen aina ollut vannoutunut Nokia-fani ja näin ulkomailla sitä jaksaa aina myös toitottaa kuinka se on suomalainen vielä kaiken lisäksi. No, nyt siihen tuli vaihtelua! Melkein kaikilla kavereillani on viimeistä huutoa olevat iphonet tai blackberryt ja olen jo aika pitkään katsellut kateellisena kun he näpyttelevät menemään facebookissa tai selavaat uutisia ja sähköpostejaan ihan noin vain, kun minun pitää ensiksi raahautua kotiin ja avata tietokone. Vanha perusNokia on kyllä palvellut minua kaikin tavoin hyvin, vielä kun se on joutunut häviön teillekin pariin kertaan niin ei ole ollut kallista ostaa uutta tilalle.

 

Mutta tänään kotiin saapui postissa jotain, jonka ostin ebaystä vähän aikaa sitten...

...nimittäin vaaleanpunainen Blackberry! Tämä mallihan on nyt auttamattomasti jo tosi vanhentunut, mutta itselle tuo väri oli tärkein. Näitä värikkäitä puhelimia on ilmeisesti kaupoilla vaan Englannista, joten sieltä tämäkin tuli hankittua. Yksi kaveri naureskeli jo, että nyt minäkin vastaan viesteihin vähän nopeampaa kun ei tarvi eritellen näpytellä jokaista kirjainta...

Lähden nyt opettelemaan miten tuo toimii. Tunnen itseni niiiiin vanhaksi ja teknologiasta jäljessä olevaksi haha.

Se olisi melkein täällä

Kesä nimittäin! No, ainakin kevät tai sinne päin oltaisiin suuntaamassa. Ollaan täälläpäin saatu nauttia nyt vähän yli viikon ajan aivan uskomattoman lämpimistä ja aurinkoisista säistä ja tänään vapaapäivänä sitä tulikin sitten vain löhöiltyä mukavasti kotona.

Kaivoin tuulettimen esiin ja pesin sen ja sen jälkeen olinkin valmis asettumaan meidän omakutoiseen auringonottosalonkiin miniterassillemme.

 

Meidän koko kämppä oli hieman koomaisessa tilassa viikonlopun työ- ja bileputken seurauksena. Itse nautin vapaapäivästä jäätelön ja kirjan parissa.

 

Ja tankkasin myös hieman vitamiineja, tämä aika kun on niin otollista tulla flunssaiseksi. Ja ostin just viime viikon lopulla ensimmäiset kotimaiset mansikat!

Nyt pitäisi taas jaksaa yksi uusi viikko. Tällä viikolla olen innostunut tulevasta lomasta ja suunnitellut mihin huvittaisi matkustaa viikonloppulomalle, nähnyt erään tosi-tv:n tähtöset yökerhossa, uskaltanut mennä pelkällä hameella ilman sukkahousuja, viettänyt hauskaa aikaa kavereiden kanssa ja yrittänyt selvitellä väärinymmärryksiä erään toisen kanssa. Olen myös shoppaillut hieman kesämekkoja ja tietty istunut terassilla nauttimassa ihanasta auringosta!

Käännetään kelloa

Viime lauantai-ilta oli hieman rankka. Töissä meni pitkään ja kotiin tultua kävi ilmi, että meillä oli meneillään pienimuotoinen tyttöjen ilta ja mitäs siinä muuta voi kuin sekaan vaan. Sitten kävi ilmi, että olin täysin unohtanut että nyt siirrytään kesäaikaan ja kellon siirron jälkeen siis pääsin lopulta sänkyyn vasta melkein aamusta. Seuraavan päivän kirpparireissu sai jäädä, kun kumpikaan meistä osallistujista ei herännyt. Sen sijaan lähdettiin rannalle tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuvia ei kuitenkaan tullut kun kaikessa hötäkässä jäi kamera kotiin.

 

Sen sijaan ruvettiin muistelemaan kämppiksen kanssa mitä tehtiinkään viime vuonna. Olin silloinkin rannalla ja oli melkein yhtä lämmintä kuin tänä vuonna.

Viime vuonna sain perjantai-iltana viestin kämppikseltä "osta junalippu Biarritz'iin". Lähdin kuitenkin bilettämään ja juhlien loputtua ostin joskus klo 7 aamulla sen junalipun enempiä kyselemättä.

Koko lyhyen junamatkan tietty kuorsasin menemään ja niin saavuin sopivasti iltapäiväksi Biarritz'iin.

 Käytiin rannalla ja lämpimät ilmat olivat jo kaikkien riemuksi alkaneet. Kokeeni olivat juuri loppuneet ja "loma" alkanut.

Osa meni jo paljain jaloin, itse pidin vielä kengät jalassa. Merivettä oli kuitenkin kokeiltava eikä se niin kylmää ollutkaan.

 

Käytiin ihailemassa myös Biarritzin keskustaa ja merimaisemaa, vaikka meidän majapaikka ei ihan siellä sijainnutkaan.

  

Poseerasin kuuluisassa kohdassa, josta saattaa ilmeisesti hetkittäin iskeä jumalaton aalto selkään ja kastella pahaa aavistamattoman turistin läpikotaisin.

 

Silloin oli vielä näköjään vanha laukkukin menossa eikä sitä aaltoakaan tullut. Ehkä parempi niin.

 

Illalla käytiin paikallisessa ravintolassa, Bodega Bidarte, syömässä. Ruokatarjonta oli jo aika erilaista kuin Bordeaux'ssa ja tietty enemmän baski-ja espanjalaispainotteista, lähempänä rajaa kun oltiin.

 

Alkupalaksi, eka tapas, söin grillattuja katkarapuja ja "pääruoaksi", toinen tapas, otin tällaisia pikku mustekaloja. Suomalainen nimi on itselleni ihan tuntematon, näitä kun ei usein Suomessa tule syötyä!

 

Sen jälkeen käytiin lasillisella ennen takaisin kämpälle suunnistusta. Yö meni nopeasti ohi oluen ja parin shotin voimin, siinä jaksettiin hoilata karaokea yhä uudestaan ja uudestaan ja pelata vähän korttiakin, kunnes yhtäkkiä havahduttiin siihen, että aurinko nousi taas uudelleen ja kelloa piti siirtää kuutosen kohdalta seitsemään.

 "Me otamme huomioon pizzamme kuten suurin osa miehistä ottaa huomioon oman autonsa!" Sori vaan kaikille ranskantaitoisille nämä kauheat käännökseni, olen tosi surkea kääntäjä...

Siinä me tytöt sitten kellahdettiin sohvalle muutaman tunnin unille ennen kuin herättiin päivällä hakemaan tätä pizzaa lounaaksi. Yleisen hörskötyksen ja pahimman väsymyksen mentyä ohi, jaksettiin taas ajella takaisin Bordeaux'ta ja kotia kohti ja olla seuraavana aamuna muka skarppina työnhaussa. 

Nyt on kiva muistella, että löytyi sitä jonkinmoista työtä kuitenkin vaikka kävinkin viikonloppuvierailulla Biarritzissa. Sen jälkeen nimittäin en ole palannut!

Ollaan positiivisia

Sain Stazzylta tämän hyvän mielen haasteen vähän aikaa sitten ja sain sen nyt vihdoin valmiiksi! Olen kerrankin pitkästä aikaa viettänyt sunnuntaita kotosalla tai ylipäätään aikaa omassa kodissani niin sain aikaiseksi kirjoitella pienen blogitekstinkin. Samalla uunissa paistui omenamuru ja lähden tästä valmistamaan jotain herkullista salaattia. Yritän niin kun pitää vähän terveellisempää linjaa tämän viikon lopuksi...
 
Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

1. Hyvät kirjat

Hyvä tarina vie mennessään ja saa mielikuvituksenkin liikkeelle paremmin kuin elokuva tai tv-sarja. Tykkään myös paljon Paolo Coelhon kirjoista vaikka muuten mikään filosofinen kirjallisuus ei minuun oikein iske. Coelhon kirjoista vaan löytyy niin usein niin oikeita elämän totuuksia.

"Ole kuin reunojen yli tulviva lähde, älä kuin allas jossa seisoo vesi."

"Vihan energialla et pääse minnekään, mutta anteeksiannon energia, joka ilmenee rakkautena, pystyy muuttamaan positiivisesti elämääsi."  

Niin totta, mutta miksi anteeksiantaminen on useimmiten niin vaikeaa?

"Mikään ei ole pahempaa kuin rakkaudettomuus. Olkaa rohkeita ja rakastakaa, vaikka rakkaus tuntuu petolliselta ja kauhistuttavalta. Iloitkaa rakkaudesta, iloitkaa voitosta. Tehkää niin kuin sydämenne sanoo." 

Kaikki sydämen asiat on just nyt ajankohtaisia, ja silloinhan mikään ei tietty ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla.

2. Ystävät

Tiedän, että toitotan tästä useinkin, mutta kun asuu yksin ulkomailla, niistä parhaista kavereista muodostuu usein sellainen korvikeperhe. Minulla on ollut usein myös onni saada löytää työkavereita joiden kanssa hengaan myös vapaa-ajalla ja tällä hetkellä keittiön pojat muodostavat sellaisen positiivisen joukon, joka saa minut aina lopulta nauramaan vaikka olisin ensiksi vuodattunut pitkän epätoivon litanian.

3. Disney klassikot

Tällä hetkellä tietokoneellani pyörii usein Pocahontasin laulut. Näin aikuise(mpa)na tarinoista voi löytää uusia ulottuvuuksia, kuten erilaisuuden hyväksyminen ja muistutuksen siitä kuinka elämässä pitäisi kuunnella sydäntään ja tehdä sellaisia asioita joista itse nauttii.

kuvat

4. Puhtaat lakanat

Jo se, että pääsee väsyneenä nukkumaan omaan sänkyyn on ihanaa. Ja vielä kun olen juuri vaihtanut puhtaat lakanat, niiden väliin on vain niin ihanaa pujahtaa koisimaan.

5. Viinien maistelu

Aina se on yhtä suuri ilo maistella eri viinejä ja löytää niistä aivan uusia makuja joita ei olisi osannut kuvitellakaan. Viimeinen tällainen on Uuden Seelannin sauvignon- valkoviinit jotka maistuvat ainakin erikoiselle ja hyvässä tapauksessa erittäin hyvälle. Yksi tällainen esimerkki on Alkostakin löytyvä Jackson Estate Sauvignon Blanc, joka valittiin Viini-lehden vuoden viiniksi vuonna 2010.
   Muistakaa kuitenkin nauttia alkoholia kohtuudella eikä melkein joka päivä niin kuin minä.( No ei nyt ihan äiti hahaa).

6. Tee

Luulen, että en vakavasti voisi elää päivääkään ilman teekupillista. Parasta on tietysti vihreä ja valkoinen tee, jotka herettävät mielen ja kehon eloon ja tuntuvat antavan energiaa päivään. No, pahimmassa tapauksessa keltainen lipton menettelee myös.

7. Juoksulenkki

Nuorempana harrastin taitoluistelua ja joukkuevoimistelua, josta liikunta vaihe on hieman jäänyt päälle. Näiden harrastusten loputtua, vaikka ne ihania olivatkin, päädyin lenkkeilemään ja harrastamaan kaikenmaailman aerobikejä ja kuntosalitansseja ja joogaa. Nämä kaikki saivat kuitenkin jäädä kun muutin köyhäksi opiskelijaksi Ranskaan ja täällä kaikki nämä ovat valovusia myöhässä tarjonnassa ja lisäksi maksavat paljon. Sen jälkeen olen lenkkeillyt enemmän tai vähemmän säännöllisesti missä ikinä asunkin, lenkkitossujen lisäksi kun tämä on melkein ilmaista. Ja tuo hyvän olon ja tyhjää niin tehokkaasti mielen kaikesta turhasta ja jomottavasta.

8. Hymyily ja nauru

Olen joskus kuullut, että hymyilemiseen tarvitaan vähemmän lihaksia kuin mököttämiseen. Ja tietty se tuntuu paljon paremmalta. Eli yritän hymyillä mahdollisimman usein ja ottaa asiat huumorilla, silloin jaksaa paremmin. Tästä hyvänä esimerkkinä on kun menen töihin joskus aamulla ihanassa krapulassa, päätä jomottaa eikä millään jaksaisi vastailla asiakkaiden typeriin kysymyksiin. Mutta kun on pakko heille hymyillä, niin johan alkaa jomotus haipua ja tulee itsekin lopulta hyvälle mielelle.

9. Antaminen
Tiedätkö sen tuntee kun antaa lahjaksi jollekin tärkeälle ihmiselle jotain sellaista josta tämä ilahtuu mahdottomasti ja jota tämä ei osannut odottaa? Tämän takia tykkään järjestää kaikenlaisia ylläreitä vaikka joskus kyseessäolevat henkilöt eivät niin yllätyksistä tykkääkään.

10. Postin saaminen
Tavallisen päivän pelastaa aina taatusti se kun Suomesta saapuu paketti. Tai kortti tai joskus jopa melkein kirjeen mittainen viesti. Melkein yhtä ihanaa on kyllä saada myös sähköpostia ja viestejä kaukana asuvilta kavereilta tai perheeltä. 

And it goes like this

Tämä viikko on hurahtanut ohi aivan liian nopeaan ja vauhdikkaasti. Yksi työkaveri on ollut sairaslomalla joten olen ollut koko viikon töissä ainoastaan pomon kanssa. Alunperin suunnittelin positiivisesti, että viikosta tulisi rauhallinen ja ehtisin tehdä vaikka mitä, mutta mitä vielä. Maanantaina olin vapaalla ja rauhallinen koti-ilta vaihtui vähemmän rauhalliseen kun lähdin tapaamaan kavereita.

Keskiviikosta lähtien meillä onkin ollut ravintolassa joka ilta tuttuja ja isoja varauksia, jotka ovat jostain syystä vääjäämättä päättyneet enemmän tai vähemmän riehakkaasti. Tässä on esimerkiksi meidän torstai-illan pullosaldo. Täytynee tunnustaa, että me juotiin kyllä pomon kanssa myös muutamat lasilliset shamappanjaa illan aikana...

  

Eilen illalla taas jouduimme venailemaan aina kahteen (!) asti, että eräs pariskunta saisi juotua Badoit-pullollisensa. Siinä odotellessa eräs kaveri poikkesi yhdelle ja taas tuli lisää kallistettua lasia. Lopulta pääsimme liittymään kavereidemme seuraan heidän läheiseen ravintolaan, jossa ilta tosin päättyi vähän lyhyeen kun poliisit tulivat laittamaan sakon liian myöhäisestä alkoholitarjonnasta.

Tänä aamuna ohjelmaan on kuulunut hengailua kämppisten kanssa ja viikon kuulumisten vaihtamista, kun ei olla useasti törmätty viikon aikana. Pian pitäisi alkaa valmistautua taas töihin, vielä yksi työilta tällä viikolla...Onneksi sunnuntai on lepopäivä!

Viineilyä

Sunnuntaina kävin viinimessuilla. Täällä oli viikonloppuna Salon des vignerons indépendants eli omatoimisten viinintekijöiden messut näin vapaasti suomennettuna.

 

Koko tapahtuma oli melkein päässyt lipeämään mielestäni kunnes lauantai-iltana meillä kävi ravintolassa kaksi asiakasta, jotka jättivät pari kutsua. Pohdin sitten lauantaiyönä klo 2, että ketä voisin kutsua mukaan näin lyhyellä varoitusajalla. Useat kaverit olivat lähteneet bilettämään, meillä venyi perjantai-ilta jo melkein aamun puolelle pomon kanssa joten itse käppäilin kiltisti kotiin. Onneksi sunnuntaina eräs kaveri lähetti viestiä ja niin lähdettiin matkaan.

 

 Olin samoilla messuilla jo viime vuonna ja siellä oli ihan kivaa. Tänä vuonna oli paikalla aika lailla samaa porukkaa ja saavuimme paikalle niin myöhään, että aikaa ei jäänyt kuin osan viineistä maisteluun. Päätettiin keskittyä etelä-Ranskan ja Korsikan viineihen mitä nyt alussa kävimme myös yhdellä Sancerre-kojulla, jonka omistaja oli meille antanut kutsut.

 

Koska saavuimme paikalle viimeisen päivän viimeisillä tunneilla, oli messuilla paikoittain hieman tungosta.

 

Käytävillä oli välillä opastavia tekstejä, kyseessä oli myös ihan yksityishenkilöille auki oleva tapahtuma.

"Maistele ensin valkoiset, sitten kuplivat, rosét, punaiset, makeat ja lopuksi väkevät". 

Itse ehdin tosin maistaa vain kahta valkoista, yhtä shamppanjaa ja yhtä makeaa, muuten keskityttiin punaisiin ja väkevät jäi tällä kertaa kokonaan väliin.

Omiin suosikkeihin lukeutui korsikalaiset Patrimonio-alueen viinit ja Välimeren puolelta Espanjan rajalta tulevat 100% syrah-lajikkeiset viinit.

 

Yhtä lailla tykättiin molemmat Gigondas'n ja Chateauneuf du pape-alueilta tulevista viineistä. Nämä sijaitsevat etelä-Ranskassa Rhône-joen laakson alueella.

"Maistelkaa viinejä nuorimmasta vanhimpaan"

 

Pakko meidän oli myös kuvata itsemme "Maistella, eli sylkäistä"- kyltin edessä. Melkein kaikki tulikin sylkäistyksi paitsi ne parhaimmat ja loppua kohden join kyllä ihan reippaasti parit tilkat (kun en ollut kuskina).

Lopussa suu ja kieli oli ihan violettina.

Nähtiin myös hauskoja etikettejä, ja oli nuo viinitkin ihan hyviä.

Lopulta mukaan lähti kaikista ennakkoluuloista huolimatta makeaa valkoviiniä côteaux de layon-alueelta. Itse en tosiaankaan ole mikään makeiden viinien ystävä, mutta ystävän innoittamana päätettiin maistaa tätä ja olihan se sitten lopulta oikein hyvää itseasiassa! Eikä yhtään haitannut, että myyjä oli ihan söpö ja kova supliikkimies :).

Näin kivoissa merkeissä sujui leppoisasti sunnuntai ja nyt onkin taas uusi viikko alkanut...