Koti postilaatikossa

Sain eilen ihanaa postia! Postissa odotti kiva paketti, jonka sisältöä oli pakko innostuneena kuvailla. Tässä muutamia parhaita paloja, joista olen erittäin innoissani. Nämä tällaiset suomalaiset lahjat on aina yksinkertaisuudessaan aivan parhaita. Ulkomailla asuessani kaikki kodista muistuttava on vain niin arvokasta.

Tietysti ruisleipää ja vielä luomuna. Tämän pelkkä haistelu auttoi heti rentouttamaan mielen ja muistelemaan kaikkea suomalaista.

Tietysti suklaata ja sain myös pussillisen irtokarkkia. Vaikka olin vähän aikaa sitten syönyt, vedin hetkessä puolet irtokarkeissa ja pyörin sen jälkeen koko loppuillan mahanpuruissa, mutta kun oli niin hyvää ja harvaa herkkua...

Ja koska äiti tuntee minut niin hyvin, sain lahjaksi myös kaikkea sellaista mitä en ollut edes tajunnut tarvitsevani sekä mielenkiintoisimpia uutuuksia kuten näitä tosi hyviä valkosuklaalla päällystettyjä mustikkapaloja. Nam!

Vähän lakua ja tietty xylitolpastilleja hampaita suojelemaan.


Ruoasta puhuttaessa jatkan vielä reseptillä jota tein tässä yksi ilta. Monsieur oli ostanut minulle "lahjaksi" tofua, hän kun luuli, että se olisi kuin juustoa...Niinpä minun piti kokkailla siitä jotain ennen kuin se menisi huonoksi. Pilkoin sipulia, valkosipulia ja kesäkurpitsaa, jotka paistoin pehmeäksi oliiviöljyssä. Sen jälkeen grillailin samalla pannulla tofupalat ja lisäsin soijaa, mausteita ja vähän tabascoa. Lopputulos:
Valmista tofuwokkia ja kelpasi Monsieur'llekin.

Päivän asu eilen, kun pääsin töistä myöhään eikä ulkona voinut enää kuvata. Olen sittemmin ihastunut tähän hameeseen, senkin takia että se on ihanan kevyttä pellavaa.

Lopuksi laukun pakkaamista, olen jo valinnut kengät ja vaatteet joita on niin ihmeellisen vähän että pohdin koko ajan jos olen unohtanut jotain tärkeää...

Monsieur teki kenkätarkastuksen, että varmasti otan mukaan käytännöllisiä kenkiä sekä yhdet tennarit joilla voi tarvittaessa patikoida vuoristoisemmassakin maisemassa täydellistä rantaa etsiessä. Nyt täytyy lähteä nukkumaan, aika vaan jotenkin kuluu aivan liian äkkiä tällä hetkellä!

Lähtölaskenta

Elämässä ei nyt juuri tapahdu mitään uutta ja erikoista. Tai erikoista ehkä, mutta ei mielenkiintoista. Olen alkanut pikku hiljaa panikoimaan lauantaista lomalle lähtöä! Minun kohdalla käy tietysti niin sopivasti, että olen juuri koko päivän töissä perjantaina eli saavun kotiin joskus ysin aikaan illalla. Eli perjantaiksi on turha suunnitella mitään pakkaamisia. Laukku pitäisi saada siis valmiiksi jo torstaina.
Lisäksi tänään tuli vähän lisämaustetta lähtövalmisteluihin, kun ruvesi kaivamaan esiin passiani. Eikä sitä löytynyt mistään. Aloin jo oikeasti panikoida ja hikoilla vielä entistäkin enemmän (sisälämpötilaksi rekisteröitynyt tällä hetkellä 28,8°C), kunnes Monsieur saapui kotiin ja armollisesti mainitsi, että passini olikin hänellä jossain tallessa. Olin sen joskus antanut hänelle ja unohtanut autuaasti. Tämä ei silti poista toista ei-ehkä-niin-kiireellistä ongelmaa, nimittäin sitä että olen taas hukannut autoni rekisteriotteen. En nyt juurikaan käytä autoani tällä hetkellä, mutta olisi se silti kiva tietää missä se on...

Olen tänä kesänä käyttänyt BC:n auringon vahingoittamille hiuksille tarkoitettuja tuotteita ja tykkään niistä tosi paljon. Erityisesti hajusta, haistelen tukkaani koko ajan. Itseasiassa aiemmin minulla oli jo tuota UV-suihketta, mutta yllä olevaan pakkaukseen törmäsin Ideaparkissa. Siinä oli shampoota, suihketta, hiuksiin jätettävää hoitoainetta ja vähän muutakin oheistuotetta. Ja kaikki tosi halvalla. Niinpä ostin ja olen ollut kaikkiin tosi tyytyväinen. Erityisesti shampooseen, joka jättää pehmeät ja tietty hyvän tuoksuiset kutrit. Nämäkin pakkaan mukaan aurinkolomalle.

Merimaisemia

Voitte arvata, että tämä päivä tuli taas vietettyä merellisissä maisemissa. Olen itsekin ollut ihmeissäni kuinka olen saanut tosi paljon aikaiseksi tänä viikonloppuna siitä huolimatta, että eilen olin koko päivän töissä. Olen herännyt jo kahdeksalta aamulla ihan ilman herätyskelloa. Taidan olla liian stressaantunut siitä etten ole ehtinyt hoitaa kaikenmaailman asioita joten kellon näyttäessä kahdeksaa hyppäsinkin sängystä sen sijaan, että olisin vain kääntänyt kylkeä kuten tavallisesti. Niinpä olen ehtinyt käydä hedelmäkauppiaalla ja...

...valmistaa hedelmäsalaattia aamupalaksi ja töihin evääksi. Olen myös himoinnut vesimelonin perään ja syönyt sitä joka otteessa.

Sain myös vihdoin tehtyä kotoa tuoduista raparperin varsista piirakkaa. Tekovaiheessa tosin tajusin, että niitä raparperejä ei olekaan riittävästi, mutta onneksi pakastimesta löytyi vadelmia. Täydellisen hyvää tuli ja muutama maistianen hävisi siinä välissä kun kaivoin kameraa esille. Olen myös huristellut imurilla ja pesurätillä, pessyt monta koneellista pyyhkeitä ja työvaatteita ja huolehtinut, että keittiö kiiltää. Nyt voi lähteä viikonloppuun kevein mielin! Ja tietty mieltä on ladattu myös seuraavissa maisemissa:

Pienen kävelymatkan päästä aukeaa poukamaan vievä metsä.

Rantapoukama oli täynnä ihmisiä joten lähdettiin kiipeämään vähän sivummalle kukkulan päälle.

Ihmettelen aina miten ihmiset jolloin on vene, saapuu silti samoille täynnä oleville rannoille. Eikö sillä veneellä olisi mukavampaa porskuttaa jonnekin hiljaisempaan, romanttisempaan yksityiseen poukamaan?

Edessä siintävästä nyppylästä tuli meidän auringonottopaikka.

Vesi oli tosi kirkkaan väristä ja vielä lämmintäkin. Melkein niin että kun nousi vedestä takaisin rannalle, oli jo uudestaan hiki eikä merivesi paljon viilentänyt. Paitsi jos sukelteli vähänkin syvemmälle, jota kyllä harrastin. Näin monia kaloja ja yhdessä vaiheessa vesi aivan välkkyä pienien kalojen muodostamista parvista.

Kotona Monsieur huolehti, että sain rentouduttua työviikosta ja teki illallisen. Minä toin kylläkin salaatin ja kalafileet töistä, mutta hän ne kokkaili lautaselle asti. Sain vaan istua sohvalla Medium'ia katsellen ja rosé-lasillista siemaillen. Nyt voi taas aloittaa uuden viikon.

Taas kerran perjantai

Tämä viikko onkin hujahtanut tosi äkkiä ohi. En voi uskoa että viikon päästä olen jo lomalla! Onneksi mies on katsellut kohteen reittejä, etsinyt autioita rantoja ja ladannut puhelimeen navigaattoriin kartat. Ravintolassa on ollut tosi paljon asiakkaita, ollaan kaikki oikein hämmästyneitä ihmistulvasta, joka hipoo päivittäin maksimimääräämme. Itse olen enemmänkin onnellinen lämpenevästä säästä ja sunnuntaiksi olen jo suunnitellut rantaretkeä vähän kauemmaksi Marseillesta, eräälle saarelle, jossa käydään vähintään kerran kesässä. Nyt olisi korkea aika päästä sinne asti!

Eilisen päivän asu. Kaivoin kevään ballerinat esiin, mutta nyt voi taas vaihtaa kesäisiin sandaaleihin.

Aamulla oli päällä vielä villatakki ja ihana ihana kukkahuivi. Ostin tämän huivin Vilasta Suomessa ollessani pienen harkinnan jälkeen. Olen rakastunut, huivin väri ja materiaali on aivan täydellisiä. Nyt on hyvä hymyillä vaikka ostotilanteessa hieman epäröin.

En ole mitenkään kauhea korujen käyttäjä, isot ja näyttävät korut ovat mielestäni hienoja muilla, mutta omituisia itsellä. Pidän enimmäkseen Kalevalan koruja ja helmiä. Toisessa työpaikassa ei myöskään saa pitää mitään koruja paitsi vihkisormusta ja esim. huomiota herättävä kynsilakka on kielletty.

Tämän hetkisiä suosikkeja ovat Vanamo-rannekoru, josta helmi on karannut. Taisi irrota aivan alkutaipaleella, enkä ole ikinä saanut lähetettyä korua ja helmeä Kalevalalle korjattavaksi, joten pelkkä hopeaketju on jäänyt käyttöön (ja vaaleanpunainen helmi hävinnyt). Toinen on mustista Mallorcan helmistä tehty rannekoru, jonka ostin viime kesänä.

Mallorcalla ollessani tuhlasin loppu lomakassan Majorican tehtaanmyymälässä ihaniin helmikoruihin.

Valinnan vaikeutta oli, mutta lopulta ostin myös toisen helmirannekorun, joka melkein mätsää äidiltä saatuun helmikaulanauhaan, jonka hän puolestaan osti samaiselta tehtaalta kun kävimme siellä yli kymmenen vuotta sitten. Vaalin kyseessäolevaa kaulakorua niin etten melkein ikinä uskalla käyttää sitä. Silti se muistuttaa, kaulalla tai lippaassaan, aina rakkaasta äidistä.

Kuuma

Tänään on ollut onneksi vapaa iltapäivä, tuli kylläkin tarpeeseen. Tulin töistä kotiin loppuiltapäivästä ja simahdin heti sohvalle. Oli pakko pitää pientää siestaa ruokailun jälkeen ja nukkua pienet päikkärit. Nyt valmistellaan tässä vähän tulevaa lomaa, johon onkin pian enää viikko ja sitä kyllä odottelenkin!

Tänä aamuna klo 6.30 taivas hehkui kauniin punaisena. Tuli kuuma ja hiostava päivä, on tätä jo odotettukin!

Töissä sattui yksi päivä muuten eräs juttu, ainoastaan Etelä-Ranskassa mahdollista. Olin juuri siivoilemassa päivän päätteeksi, kun yhtäkkiä oviaukkoon ilmestyi poliisi. Hän ilmoitti, että he aikovat sakottaa kaikkia tien varressa olevia autoja (kadulle ei saisi parkkeerata vaikka se on aina täynnä autoja) ja josko meillä on siinä parkissa, nyt voisi mennä ne siirtämään. Keittiön tytöt lähtivät parkkeeraamaan autojaan ja pomo kävi pikaisella kierroksella informoimassa muita kadun varrella sijaitsevia ravintoloita. Niinpä loppu hyvin kaikki hyvin eikä kukaan saanut parkkisakkoa. Silti tosi hassua, ei kukaan poliisi Suomessa tulisi näin varoittamaan!

Eilen oli päällä vähän uutta, en ollut ensin ihan varma miltä tuntuu laittaa korkeavyötäiröinen hame, mutta helposti lopulta meni. Tämä euron kirpparivyö on osaittautunut aika hyväksi löydöksi.

Venereissulla

Olin viime viikolla vapaapäivänäni työporukan kanssa omistajan veneellä. Lähdettiin reissuun vanhasta satamasta ja parkkeerattiin rauhaisaan poukamaan Marseillen edustalla sijaitsevan Frioul-saaren edustalle.

Lähtötunnelmia.

Valmiina matkaan.

Työkaverini, joka halusi päästä guest stariksi blogiin.

Samainen työkaveri, joka on omien sanojensa mukaan onnellinen blondien haaremin isäntänä. Haaremin viimeinen blondi on ottamassa kuvaa.

Marseillen maisemia satamasta aavalle merelle poistuessa.

Venematka oli hurjaa menoa. Vene hyppi aalloissa ja meno oli kuin huvipuiston laitteessa. Pitelin molemmin käsin kiinni penkistä ettei olisi takapuoli noussut liian ylös penkistä.

Illan mittaan nautittiin aperitiivia ja roséviiniä.

Minä ja keittiön tytöt. Päällä muuten Suomen aleista ostettu huppari. On ainakin tarpeeksi värikäs.

Merivesi oli vaihteeksi lämmintä. Tässä menossa viimeinen hyppy veteen vielä auringon laskettuakin.

Työläiset nauttimassa kesästä.

Loppu kaikki aikanaan ja lopulta aurinko laski horisontin taa. Edessä paluu Marseilleen.

Satamaan saapuessa tuli jo pimeä. Tarkkoja kuvia oli hankala ottaa veneen vaappuessa, mutta ainakin valaistus oli tunnelmallinen.

Sitten kotiin ja valmistelemaan seuraavaa päivää. Lyhyt yhteenveto iltapäivästa: Mahtavaa!

Back to blog

Tällä hetkellä päivät ei tosiaankaan näytä yhtään siltä miltä kuvailin viime viikolla. Ajokki on nyt hylätty tien varteen ja juoksen täyttä päätä joka paikkaan. Tältä päiväni kuulostaa nyt:

6.30 Herätyskello soi. Kerran ei soinut, melkein myöhästyin töistä.
7.11 Ratikka lähtee.
7.30 Työ1 alkaa.
10.39 Ratikassa matkalla työpaikkaan 2.
11.00 Työ 2 alkaa.
11.39 "Testimaistelen" erinäisiä jälkiruokia ja nakertelen meloninviipaleita.
15.00 Imuri nurkkaan ja lounas mikroon lämpenemään.
15.40 Viimeiset lusikalliset jälkkäriä suuhun.
15.49 Ratikassa taas.
16.06 Työpaikassa 1 uudestaan muutaman minuutin myöhässä.
20.30 Työ loppuu ja vaatteita vaihtamaan.
21.02 Ratikassa.
21.19 Vihdoinkin kotona.
22.00 Seuraavan päivän kamppeiden pakkausta paniikissa ja työvaatteiden silitystä.
Viimeistään 23.00 Blondi kuorsaamassa sängyssä.

Tänään en ollut iltapäivä työssä joten jäi aikaa kuvata päivän asu eli kukkamekko. Aamulla on niin kylmä että pitää laittaa oikein oikea villatakki ja jopa huivi. Ilmassa on melkein syksyn tuntua kun tuuli vihmoo. Toivottavasti vielä tulisi vähän helteitäkin!

Viikonloppuna tein ensimmäistä kertaa ihan itse susheja. Monsieur oli kiltisti käynyt ostamassa tarvikkeet lauantaina Hyper Asiasta. Aika hyviä tuli vaikka keitin riisiä vähän liikaa ja lohesta oli kyseessä vähän väärää versiota. Olen yrittänyt vähentää soijakastikkeen käyttöä, äiti sanoo, että siinä on liikaa suolaa. Ja kuten äidithän aina tietää.


Yllätyslahjaksi sain vielä jotain aasialaisen näköistä olutta.


Lähempi tarkastelu paljasti, että olut olikin tehty ihan läheisessä Tsekeissä! No, ei niin haitannut, tuli äkkiä juotua...


Kävin ostamassa myös hedelmiä, suosikkini nektariinit alkaa olla kypsiä.


Ja meloneitakin on vielä tarjolla.


Olen alkanut katsoa Tudors-sarjaa, sen saa ihan englanninkieliseksi meidän tv:ssä. Seuraan sitä tässäkin parasta aikaa ja...


...parasta antia on kauniit puvustukset muunmuassa. Tykkäisin tosi paljon tällaisesta helmisestä pantapääkorusta. Ihana! Kruunuviritykset taitaisivat mennä vähän ylilyönniksi...