keskiviikko 15. elokuuta 2012

Reggae star

Viikonloppu juuri ennen Suomeen paluuta meni tosi äkkiä ja ohjelmaa riitti. Lauantaina oltiin vielä töissä ja sunnuntaina koitti kesän ensimmäinen ja ainut festari!

Lähdettiin ison kaveriporukan ja kahden auton voimin reggaefestareille Reggae Sun Ska:han. Ei ne nyt ihan Provinssin kaltaiset ollut, mutta ainakin vähän sinnepäin. Oli kylmä, vähän tihuutteli vettä silloin tällöin ja tavarat ei aina pysynyt kovassa menossa mukana.

Perinteisen (salmiakki)kossun sijaan sentään siemailin Ranskan perinnejuomaa shamppanjaa.

kuva google-haku

Alue ei ollut mitenkään kovin suuri ja siihen kuului vain kolme lavaa, joista kaksi oli melkein toisissaan kiinni. Populaa oli kyllä hieman enemmän kuin tuossa kuvassa. Huippuesiintyjät kuten Damian Marley ja Ayo esiintyivät jo perjantaina ja lauantaina. Muista esiintyjistä en sitten ollut koskaan kuullutkaan, kunhan seurailin muiden mukana ja kuuntelin kaikkea uutta.

 Meillä ei ollut muuta leiriytymispaikkaa kuin minun Twingo ja sateen ropistessa sekin toimi tosi hyvänä hengailupaikkana. Oltiin tuota mukana kaikenmaailman piknikvärkettä ja juomaa ja ruokaa riitti. Huomaa oven pielessä roikkuva Raiskin tuulitakki. Kesti ihan leikiten tällaiset pienet, ranskalaiset sateen puuskat.

 Hieno festariasuni. Tukkakin niin hyvin sadekuuron jäljiltä.

Topille uskalsi riisuutua siksi kymmeneksi minuutiksi kun aurinko vähän paistoi. Mulla oli jalassa myös farkkushortsit, kun itsepintaisesti ajattelin, että nyt on kesä ja ollaan etelä-Euroopassa. Yöllä kun mittari näytti 15 astetta tuli kuitenkin mieleen, että olis ne pitkät housutkin ihan kivat.

Kaikista hämmentävintä festareilla oli se, että illan tullen tuli oikeasti pimeää. Silloin ei kannattanut hukata kavereitaan, sillä pimeässä ihmismassassa olisi ollut tosi hankalaa löytää ketään. Autojen parkkipaikalla (siis pellolla) ei ollut yhtään valoja, mutta kaikki meidän poppoosta kuitenkin löysivät tiensä autoille, loppujen lopulta. Voisiko nyt alkaa suunnitella taas uutta Provinssikeikkaa.

tiistai 14. elokuuta 2012

On se ihanaa

Taas päästään vähän kirjoittamisen makuun! Ainakin sellainen kiva lukija kuin Cherry muisti mut vielä heheh. Loma vaan viuhtoo ohi hirmuista vauhtia, mutta onneksi tässä on ehtinyt tehdäkin vaikka mitä, esimerkiksi rentoutua kunnolla. Eihän tämä kesä nyt vielä ole ohi, ei...


Olen ehtinyt tulla Suomeen yllätysvierailulle ja kertoa siitä vain siskolle etukäteen. Lähtö tuli niin äkkiä, että sain hommattua lentoliputkin vain alle kaksi viikkoa ennen lähtöä. Äiti oli hieman yllättynyt.

 Jotta ei menisi tämä kotimaahan matkustelu liian helpoksi, oli passi mennyt vanhaksi ja sitä varten piti lähteä varta vasten Suomen suurlähetystöön Pariisiin ja hienosti nimetylle Place de Finlandelle.

 Onneksi Pariisissa oli just silloin hieno ilma, aurinko porotti ja katselin vähän huvittuneena kuinka pariisilaiset levittäytyivät Jardin des Tuileries-puistossa suihkulähteen ääreen vilvoittelemaan. Snobistelen nyt, että meillä on sentään Atlantti ja sen aallot!

Totta puhuen en edes ehtinyt hirveästi olla siellä Pariisissa. Saavuin klo 9 aamulla, passinteon jälkeen kävin 1:ssä kaupunginosassa lounalla yhden kaverin kanssa ja sain sitten mahtavan idean patikoida koko kaupungin läpi juna-asemalle, kun se metrolippukin on niin kallis. Klo 16 saavuin lopulta ihan ajoissa asemalle, tosin hikisenä ja hieman nääntyneenä melkein kolmen tunnin kävelyreissun jälkeen. Illalla oli ihan kiva raahautua suoraan asemalta töihin...Mutta olihan se Pariisikin hieno!

Passikin saapui sopivasti päivää ennen lähtöä niin, että pääsin lopulta Suomeen. Ensiksi kurvailin Tampereelle siskojen luo. Kierreltiin kaupungilla shoppailemassa, nähtävyyksiä katsellessa ja...

 ...syömässä yksiä tosi hyviä vohveleita torilla. Myyjäkin oli tosi kiva nuori tyttö, suosittelen. Tekisi heti mieli ostaa vohvelirauta tai kaivaa ainakin se ikivanha esiin jostain. Ehkä vaan helpompaa ostaa uusi.

 Pohjanmaalla syöminen on vaan jatkunut kun liian lyhyessä ajassa pitäisi ahtaa naamaansa kaikkia suomiherkkuja kuten ruisleipää, aamupala-juustoa, suolakurkkuja, mansikoita, mustikoita, herneitä, mustikkakeittoa ( jo melkein kaksi purkkia mennyt!), irtokarkkia ja jäätelöä.

Shoppailla ehtii tietty aina ja tällä kertaa olen löytänyt sellaistakin uutta kuin silmälasit!

Menin näöntarkastukseen Nissenille ja bongasin nämä. Halvatkin on, vaan 25€. Mitäs pidätte? Meen ehkä huomenna takaisin ne ostamaan ihan oikeasti.

Sori kuvien laadusta, ne on otettu mun mahtavan kännykän vähemmän mahtavalla kameralla.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Blogiloma

Jaa, tästä taisi nyt tulla sitten vähän pidempi tauko kun oli tarkoituskaan! Kesä on kulunut kiireisissä merkeissä tai ei ole ainakaan huvittanut/ ehtinyt/ jaksanut istua kotona tietokoneen ääressä joten siinä samassa blogijutut ovat sitten jääneet vähemmälle. Töissä pyörähti myös uudet, vaikeat kuviot liikkeelle pian Hong Kongista paluuni jälkeen ja rakkauselämässä on myllertänyt, joten aika ja energia on kulunut myös sinne suuntaan.

Nyt olen kuitenkin Suomessa, äidin oivallisessa huomassa Pohjanmaalla! Saavuin tänne viikko sitten ja rentoutuminen ja stressitön lomailu on taas palauttanut myös blogi-innostuksen. Kuvia on tullut otettua ja meinaan nyt yrittää julkaista pari juttua enemmän kuin tuossa heinäkuun puolella (ei kauhean vaikeaa heheh).

Joten kuulemisiin taas pian! Kiva jos lukijoita on jaksanut venailla aina tähän asti!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Viinimessuilla

 Pääsin Hong Kongiin just viinimessujen Vinexpon aikaan. Tai no, pääsin, siis ajoitin menoni! Messujen eka päivä kului siihen että hengailin vielä lentokoneessa, mutta tokana päivänä oltiinkin jo asialla. 

 
Nämä messut järjestetään joka toinen vuosi Bordeaux'ssa (jossa oltiin muuten viime vuonna) ja joka toinen Hong Kongissa. Nimensä mukaisesti Hong Kongin messut keskittyy Aasian alueen kauppaan ja kyllä siellä olikin yhtä jos toista merkkiä ja maata edustettuna, jotka pyrkivät Aasian markkinoille.

 
Kuten monella muullakin alalla viiniala on kukoistuksessaan Aasiassa ja erityisesti Kiinan alueella, jossa myynti kasvaa kovaa vauhtia sitä mukaa kun väestö on alkanut omaksua viininjuomisen tapoihinsa. Tällä hetkellä kuitenkin esim. Kiinan viininmyynnistä vain noin 15% on maahantuotuja viinejä ja loput tuotetaan paikan päällä. Itse olin "töissä" LS Winegroupin mukana tsekkaamassa uusia viinejä heidän Hong Kongin portfolioonsa
.
 
Kaverini oli töissä Vinexpolla, joten saatiin sisäänpääsy ruotsalaisen Andreas Larssonin sokkomaisteluun. Olin aivan innoissani mahdollisuudesta nähdä tämä yksi pohjoismaiden tunnetuimpia viinimiehiä.

 
Ohjelmaan kuului kolme valkoviiniä ja neljä punaviiniä ja selitykset oli kivat. Valkoviinin tunnistin, mutta punaiset vähän huonommin, tulivat suurimmaksi osaksi alueilta jotka eivät tosiaankaan ole vahvuuksiani.

 
Lopuksi oli tietty pakko tällääntyä fanikuvaan.

 
Ehdittiin pikaisesti kierrellä myös messujen kojuosuudella ja käytiin Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa ja moikkaamassa tuttuja ranskalaisten kojuilla. Ja lopulta juomassa pienen lasillisenkin.

Vinexpossa monet pienemmät tuottajat yhdistyvät ja vuokraavat salin, jossa voi sitten maistella kertaheitolla kaikkia samalta alueelta tulevia viinejä. Me käytiin maistelemassa Bordeaux'n Cru Bourgeois- viinit, Piemontessa ja Chilessä. Chile oli viimeisen päivän viimeinen etappi ja jämähdettiinkin sinne hetkeksi ja toiseksi jutskaamaan erään omistajan kanssa. Heidän kokoelmastaan lähti kaikki nuo ylläolevat pullot lopulta meidän matkaan.

 
Viimeisenä iltana meillä olikin sitten kiva lastillinen viinilaatikoita kotiin asti roudattavaksi...

 
Oltiin saatu kutsu Sparkling XO- konjakkishamppanjan esittelytilaisuuteen Four Seasons- hotelliin, jossa vierähti yksi ilta.

 
Tarjolla oli kyseisen kuplajuoman lisäksi myös muita viinejä ja me tytöt istahdettiin pitkän päivän päätteksi viinilasillistemme kanssa jalkoja lepuuttamaan sillä aikaa kun pojat hoitivat businessneuvottelut. Palvelu oli aivan omaa luokkaansa ja konjakit tultiin tarjoilemaan ihan sohvalle asti illan lopuksi.


Ja mikäs siinä oli samalla ihailla Hong Kongin pilvenpiirtäjiä ja nautiskella tajuttoman hyvistä buffet-pöydän antimista.

maanantai 28. toukokuuta 2012

Vihdoinkin loma

 Tämä viikonloppu on mennyt tosi nopeaan ohi. Koulusta tuli viimein todistus käteen ja olen nyt sitten niin kuin vastavalmistunut. Meillä on majaillut pari kaveria ja muutenkin oli tosi hauska tavata vanhoja koulukavereita, tai niitä jotka olivat päässeet paikalle.

 
Nyt mulla koittaakin parin viikon loma ja tässä olisi kohde! Lähtö parin tunnin kuluttua, ihanaa.

Ohjelmaan kuuluu muunmuassa tällaista. Odotan oikein innolla, matkasta tulee toivottavasti ihan mahtava!
kuvat Google haku

Lähden tästä pakkailemaan viimeiset tavarat, olen linjoilla ehkä vasta uudelleen kesäkuun puolella. Hyvää maanantaita!

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Kippari hoi

Ystäväni on avaamassa osteribaaria ja sen tiimoilta järjestettiin vähän aikaa sitten pieni laivaristeily Bordeaux'ta halkaisevalla Garonne-joella. Lähdin tukemaan ystäväni iltamaa erään toisen kaverin kanssa ja aika leppoisan hauskaa meillä olikin.

 
Paatti oli parkkeerattu aivan keskustan tuntumaan, place de palais, jossa se kiltisti odotteli vierailojoita nousemaan kyytiin. Sisäänpääsymaksua vastaan sai lasillisen viiniä ja baarista sai ostaa myös ostereita, katkarapuja ja muita mereneläviä.

 
Me istahdettiin laivan terassille muiden lailla ihailemaan Bordeaux'n hämärtyvää iltaa ja rakennuksiin syttyviä valoja, joista tuli tosi taianomaista tunnelmaa.

Sain napattua kuvaan myös Place de la Boursen, jossa sijaitsee muunmuassa Suomen konsulaatti. Ihan tuossa lähellä sijaitsee myös työpaikkani, eli jos astun töistä kadulle voin ihailla vähän matkan päässä siintävää jokimaisemaa.

 
Kipparin hattu ei oikein meinannut sopia mulle, ainakaan omasta mielestä!

 
Kaunis kaverini, joka oli laittanut niin nätisti hiukset.

 
Laiva lähti pienelle parin tunnin rundille, kun koko joukko oli saatu sisään. Saatiin siinä ihailla koko kaupungia oikein kunnon pituudelta ja joen molemmilta puolilta. Seilatessa bongattiin myös pari muuta venettä, jotka olivat parkissa joen rannassa.

Pitihän sitä jonkinmoista asukuvaa yrittää. Alakerrassa sijaitsi baari, DJ, joka jaksoi soittaa koko illan hyvää ja vielä parempaa musaa ja tanssilattia. Klo 23 laiva saapui takaisin satamaan ja illan viimeisinä tunteina tanssilattiakin täyttyi joraavista ihmisistä. Me lähdettiin tapaamaan muita kavereita siinä vaiheessa, mutta tosi kiva oli tämä vähän normaalista erilainen ilta. Voisi mennä joskus toistekin.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Suomalainen ulkomailla

Sain Stazzylta tällaisen haasteen, jonka sain kerrankin aika lailla heti tehtyä ennen kuin se jää taas muiden kaltaistensa lailla haahuilemaan jonnekin muistin perukoille. Eli tarkoituksena on heitellä blogiin kaikkea sitä sälää jota suomalainen roudaa mukanaan maailmalle. Inventaariota tehdessäni hämmästyin oikein itsekin mitä kaikkea suomalaista ilman sitä ei muka voi elää.

 
Aito, oikea tiskiharja on pysynyt mukana ihan alusta lähtien, päitä vaan vaihdellen. Tästä tuleekin mieleen, että tähänkin voisi klikkailla kiinni uuden, kauniimman pään.
 
 
Mariskooli, oma ensimmäisiä aikuistumisen merkkejä ryppyvoiteen ohella. Mariskooli majailee ihan tyytyväisenä olkkarissa kaiken muun pienen sälän seassa ja majoittaa toisinaan (suomalaisia tietty) karkkeja.

 
Lukemistakin löytyy. Vino pino vanhoja ja vielä vanhempia lehtiä.

 
Hyllyssä majailee myös kirjoja, joita ehtii lukea liian harvoin. Onneksi aamuisin usein ehtii lukaista Tabermannin mietelauseen epätoivoista päivää piristämään. 

 
Muumimukit ovat rantautuneet pikkuhiljaa äisin lahjoittamina. Ja kummasti tämäkin villitys on ottanut tulta alleen Ranskassa, koti-Suomessa kun moinen ei yhtään kiinnostanut. Huomaa, että mukeista pilkistää myös Lumenen huulipunia ja kynsilakkoja.

 
Muumiaihe jatkuu tekstiliosastolla. Kaapeista löytyy vino pino lakanoita ja pyyhkeitä, joita on roudattu Suomesta asti. Miksei lakanoita voi muka ostaa Ranskasta??? Ehkä siksi ettei esim. pussilakanoissa ole reikiä nurkissa.

 
Lumenen tuotteita on kertynyt myös aika lailla. Osa on vanhoja lemppareita, joille en millään ole muka löytänyt korvaajaa paikallisista merkeistä, osa uusia tuttavuuksia kuten tämä kirkastava seerumi. Aika lailla se näyttää kuluneen kuitenkin. Voin suositella, vaikka turha sitä on odottaa jonkun seerumin kirkastavan naamaa aamulla jos on mättänyt suuhunsa pussillisen sipsejä ja yhden lasillisen liikaa.

Kasa Kalevala koruja. Klassikoita, jotka sopivat täydellisesti mun makuun.

 
Äiti lähettää myös usein kaikkea kivaa mässäilyuutuuksia ja pitää tyttärensä hampaat huollettuna Jenkillä ja näillä Xylimax-pastilleilla joita heittelen suuhun epäsäännöllisen säännöllisesti.

 
Ruokatuliaisia viimeisiltä Suomen reissuilta. Mitähän ihmettä minä oikein olen kuvitellut tekeväni siirapilla?

Marimekon uusi kukkaro ja Marimekon lakanakin. Ihanaa, että sain äidiltä uuden kukkaron varastetun tilalle, olinkin jo ihan hukassa ilman sitä. 

Kaikenmaailman kulinaarisia tuotteita kuuluu myös lisäksi arkeeni kuten Fazerin eri siniset suklaat, hedelmäaakkoset, suklaarusinat, salmiakin eri variaatiot, Kotitilan valkosipulisinappi ja pakasteessa kallein aarre ruisleipä. On se vaan kivaa olla suomalainen.