Henkäys

Olen ollut tässä kerrankin "pitkällä" viikonlopulla eli vapaalla sekä sunnuntain ja maanantain. Kiva, kun on kerrankin ehtinyt tehdä rauhassa edes jotain järkevää kuten pestä pyykkiä tai käydä kaupassa. Sunnuntaina tuli vietettyä aika perinteistä ohjelmaa, eli noustiin myöhään, mentiin syömään ostereita ja katkarapuja markkinoille parin valkoviinilasillisen kera, käytiin kahvilla ja katsottiin uskomattoman outo Melancholia ja loppuillan vietin tv:n ääressä.

 

Sunnuntaiaktiviteetteihin kuului myös esimerkiksi lounaan sulattelua lamppukiipeilyn merkeissä St. Michelin aukiolla.

Tänään olen ehtinyt vihdoinkin käydä lenkillä piiitkästä aikaa ja palauttaa tämän Zaran mekon, joka ei ehkä sittenkään mielestäni sopinut juuri minulle. Ja samalla löysin tämän tilalle ihanat uudet kengät, joita täytyy ehkä käydä ihan vähän vaan uudestaan katsomassa...

 

Tänään oli myös kerrankin aikaa tehdä kunnolla ruokaa eikä vaan syödä hätäisesti töissä tai kotona jotain leivän tapaista.

Niinpä tein tällaista herkullista salaattia, jossa oli kvinoaa, punajuurta, porkkanaa ja fetaa.

 

Jotta kaikki ei kävisi liian terveelliseksi, tein myös maailman helpointa ja nopeinta suklaakakkua.

200g (tummaa) suklaata

200g voita

200g sokeria

5 munaa

2 rkl jauhoja

Sulata suklaa ja voi yhdessä. Lisää sokeri ja sen jälkeen munat yksitellen ja sekoita taikina jokaisen munan jälkeen, niin että muna sekoittuu taikinaan. Lisää lopuksi jauhot ja sekoita. Paista 190°C n. 25min niin, että kakku on vielä hieman löysää keskeltä. 

Nyt lähden jatkamaan iltaa kämppisten kanssa ja lähdetään pian pubivisailemaan, kun ollaan kerrankin kaikki yhtä aikaa vapaalla. Huomenna kuitenkin herätys taas töihin aamulla.

Kakkutehdas

Vähän liian aikaisin puhuin tuossa edellisessä postauksessa, sillä aika pian sen jälkeen tulin taas kipeäksi. Tein siis sen klassisen virheen, että menin liian aikaisin töihin...Ystävänpäivänä sorruin varmaan ihan samaan, mutta illaksi oli pakko raahautua ravintolaan, sillä koko paikka oli jo varattu täyteen. Ihan hyvin tästä ollaan kuitenkin parannuttu, olen sitten yrittänyt levätä jokaisen ylimääräisen hetken. Eilen parantumista muunmuassa tuli hieman juhlittua, kun ilta lähti vahingossa käyntiin punaviinin maistelusta ja päättyi kirjaimellisesti shamppanjasuihkuun.

 

Ystävänpäivää meillä ei siis juhlittu mitenkään erikoisesti, vaikka täällä sitä pidetäänkin aika tärkeänä rakkauden päivänä, jolloin useat pariskunnat lähtevät syömään ulos ravintolaan. Meidän taloudesta 66% on sinkkuja, mutta jotain hauskaa tuli kuitenkin tehtyä ihan itsellekin.

 

Kämppis käynnisti red velvet-kakkutehtaan, juuri ystävänpäivän alla. Ja koska hän ei ikinä tee mitään puoliksi, tuli tälläkin kertaa lopputulokseksi peräti kolme eri kakkua, jotka odottavat syöjiä parvekkeella, kun jääkaapissa ei ole tarpeeksi tilaa.

 

Ensimmäinen kakku on jo korkattu...

Ja hyväksi havaittu. Nyt pitäisi varmaan kutsua kavereita kylään, että saadaan kaikki syödyksi ennen kuin viimeinen käyttöpäivä uhkaa.

Tästä on hyvä palata takaisin omiin mittoihin, kun sairastellessa on tullut syötyä vähän vähemmän, jopa niin että housut alkaa uhkaavasti löystyä. Onneksi ruokahalu on palannut ja jaksan kokkaillakin välillä jotain kiinnostavaa. Nyt lähden nauttimaan auringon säteistä, sillä pakkaset ja lumi ovat vihdoin väistyneet myös meiltä ja näyttää hyvästi siltä, että kevät tulee sittenkin!  

Taas keittiössä

 Laitan tähän vielä parit kokkailut, jotka tein jo kylläkin viime viikonloppuna jolloin olin ilmeisesti tosi aktiivinen kun ehdin tehdä vaikka mitä. Otin MaaMaan kommentista vinkin ja piirakasta, josta piti tulla toinen sipulinen tulikin feta-pinaatti. Katsoin sattumalta pakastimeen ja siellä olikin pinaattia.
 

 

Niinpä paistoin pannulla sipulit ja muutaman valkosipulin kynnen ja lisäsin siihen pinaattia. Pinaatti oli jo kermasekoituksessa, mutta yleensä käytän pelkkää pinaattia. Monsieur oli ollut ostoksilla...

 Sekoitin 0,25cl ranskan kermaa ja oliko 3 munaa. Siihen lisäsin mausteita: suolaa, pippuria, herbes de provencea ja vähän sinappia.

 Sitten koko systeemi esipaistetun taikinan päälle ja siihen vielä vähän fetan palasia.

 Ja valmista tuli!

Tein myös lopulta sitä omenapiirakkaa, josta näin untakin. Reseptiksi kehitin siis itse (unissani). Ostin taikinan ja siihen päälle lisäsin puoli purkkia crème fraichea (0,25cl) sekoitettuna 3 munan ja sokerin vaniljasokerin ja kanelin kanssa. Kermaseoksen päälle lisäsin omenapaloja ja siihen päälle vielä mantelilastuja ja uuniin. Oli muuten aika hyvää! Tästä se syksy alkaa. 

Viikonloppuna korkattiin myös valkoviini. Maistelin tätä kesällä eräillä viinimessuilla, joten tiedossa oli että on ainakin omaan makuun sopivaa. Viini oli pehmeää, päärynän ja persikanmakuista, jossa sopivasti raikkautta. Aromit, erityisesti hedelmän, tuntuivat jopa niin voimakkailta ja "eriäviltä", että pohdittiin olisiko niitä lisätty viiniin keinotekoisesti. Tuli se silti juotua vaikka mistään luomusta ei ollutkaan kyse. 

Vauhdikasta lepoa

Perjantaina oli "lepopäiväni" töistä, mutta lepoa ehti kertyä lopulta ainoastaan yhden Täydellisten Naisten jakson ajan. Heräsin aamulla 7.09 siihen että olin saanut idean omenapiirakan reseptiin. Tämä tuli kyllä vähän yllätyksenä, sillä olin kyllä himoinnut yhtä omenapiirakkaa töissä, mutta se ei ole ihan sellainenkuin haluaisin. Reseptikokeilua siis tiedossa piakkoin. Leikin kyllä itsekin täydellistä naista ja puunasin ja leivoin melkein koko päivän.

Tässä viime viikkoisia asuja, joita en ole ehtinyt laittaa näytille. Hamekelit alkaa kyllä olla auttamattomasti ohi.


Tässä tulee reseptiä muffineille joita tein perjantaina. Piparilinja jatkuu sattumalta, kun halusin käyttää viime talviset Ikea-piparit, jotka on jäänyt syömättä. Syön kaikkea vanhaa, joka ei ole homehtunut, vaikka äiti kieltää. Juustosta leikkaan vaan homekohdan pois ja syön paremmin säilyneen keskustan. Inhoan heittää ruokaa roskiin...

Näitä muffinsseja varten tarvitset:

150g voita
1dl (1,5dl) sokeria
pari lusikkaa vaniljasokeria
2 munaa
2 dl murskattuja pipareita
1,5-2dl jauhoja
2tl leivinjauhetta
1dl maitoa

1. Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen.

2. Lisää jauhot ja niihin sekoitettu leivinjauhe piparimurskan kanssa voisekoitukseen.

3. Sekoita aineet keskenään ja lisää maitoa. Maitoa (ja jauhoja) voi laittaa ehkä vähän enemmäin kuin desin sillä taikinaa tuli juuri ja juuri yhteen muffinipellilliseen.

4. Koristele halutessa mantelilastuilla ja paista n. 200°C ja n. 15min tai kunnes kypsiä.

5. Ja valmiita tuli!

Tiramisu aux speculoos eli Piparitiramisu

Tein eilen aikani kuluksi ja rentoutuakseni tiramisua kanelikekseistä. Itseasiassa kyseessä ei ole ihan oikea tiramisu sillä reseptissä ei käytetä munia. Keksi ihan omasta päästäni ja tuli jopa hyvää mitä nyt makua voi seuraavalla kerralla vähän säädellä. Käytin Speculoos-tahnaa, jota voi kaikki ranskalaistuneet ostaa melkein kaikista ruokakaupoista.

Idea reseptiin lähti Speculoos-tahnasta, jota ostin kyseisten keksien ystävänä kunnes tajusin etten voi enkä osaa oikein käyttää sitä. Mihin piparinmakuista tahnaa voi oikein käyttää? Lätyille joo, mutta teen niitä muutaman kerran vuodessa. Leivälle niin kuin nutellaa? uh liian tykyä. Niinpä päätin sekoittaa sitä mascarponeen. Reseptiin tarvit siis kuivuneita keksejä (sattui sopivasti olemaan kuivahtaneita madeleineja joita kukaan ei tässä taloudessa syö), kahvia, kermavaahtoa ja mascarponea.

Löysin myös Bastogne-keksejä, joita laitoin ekaan kerrokseen.

1. Kasta keksit nopeasti jäähtyneeseen kahviin.

2. Ja levitä sitä mukaa vuoan pohjalle.

3. Vatkaa purkillinen kermaa vaahdoksi. Tämä onkin yksi hankala homma ranskalaisten kermojen kanssa. Olen useaan otteeseen ostanut jotain kokorasvakermaa sun muuta joka ei tosiaankaan vaahdoonnu.
Mausta kermavaahto sokerilla ja vaniljasokerilla, lisää siihen purkillinen mascarponejuustoa ja puoli purkillista Speculoos-tahnaa.

4. Toiseen keksikerrokseen käytin madeleineja, jotka leikkasin ennen kahviin kastamista kahtia. Näillä tulee vähän lievempi maku kuin Bastogne-kekseillä.

5. Päälle vielä toinen kerros kerma-mascarponevaahtoa ja valmista tuli.

6. Koristeluksi voi murentaa esimerkiksi vielä vähän lisää piparinmakuisia keksejä.

Tosi helppoa ja nopeaa! Tekemisajaksi laskin puoli tuntia ainoastaan. Tämä on kyllä aika tuhti jälkkäri, sitä nyt tässä nautitaan sitten pienissä määrin koko seuraavan viikon ajan.

Hyvää viikon alkua!

Perjantaiaioli

Viime viikolla on vielä voinut laittaa päälle jotakin niinkin kevyttä kuin shortsit. Toisaalta välillä pohdin että mitä väliä sillä on mitä laitan päälle, kun omat vaatteet on käytössä vain sen puolen tunnin ratikkamatkan ajan ja sen jälkeen pitää vaihtaa työasuun.

Tämä yhdistelmä tuntuu mielestäni itselläni liian tummalta. En tajua miten jotkut voivat pukeutua kokomustaan ja näyttää tosi hyvaltä. Itsestä tuntuu että vaatekaappini pullistelee vain värikkäitä asuja luonnonvaaleasta kirkkaanpunaiseen ja vihreään.

Sunnuntaipitsa on vaihtunut lähiaikoina perjantaiaioliin, jota Monsieur kiltisti kävi meille hakemassa perjantai-illaksi. Täälläpäin aiolia eli valkosipulimajoneesia ja höyrystettyjä kasviksia sekä jotain valkoista kalaa (en tiedä mikä olisi suomeksi) tarjotaan yleensä ravintoloissa perjantailounaalla. Onneksi tätä voi ostaa myös muunmuassa lihakaupasta ja vielä enemmän onnekseni Monsieur menee sinne, sillä itseä oksettaa liikaa lihakaupat. En ole ikinä astunut sisälle.

Minulla on tapana syödä melkein enemmän majoneesia kuin kasviksia ja seuraavana päivänä töissä selitin kuinka sitä oli vieläkin hankala sulattaa. Työkaverini, joka on vähän aikaa sitten saapunut pohjoisesta katsoi vaan silmät suurina että: "Mitäs se aioli on?" . Mietin, että olenko se minä joka on tosi paljon (etelä)ranskalaistunut, vai onko Pohjois- ja Etelä-Ranskassa näinkin paljon eroja?

Viikonloppu on ollut oikein leivonnallinen. Minun oli pakko mennä keittiöön rauhoittumaan, kun idioottiakin idiootimmat asiakkaat saavat hermot kireälle vielä kotonakin. Tein siis sipulipiirakkaa, josta ensi kerran puhuin jo joulukuussa. Silloin MaaMaa kyseli reseptiä ja tässä tulee:

- Paista viipaloituja sipuleita voissa tai oliiviöljyssä pannulla keskilämmöllä niin että ne kuullottuu, mutta ei paistu tai pala. Tässä välissä ehdittiin ottaa päivän asu-kuva.
- Levitä pohja (itse ostan aina kaupasta valmiina) vuokaan, pistele haarukalla ja esipaista hetki.
- Sekoita puolipurkkia ranskankermaa (crème fraîche) eli n. 2,5dl ja kolme munaa. Lisää suolaa ja pippuria.
- Kaada pohjalle sipulit ja kermaseos, sekoittele vähän jos ei muuten meinaa sekoittua.
- Laita päälle Reblochon-juustoa tai joku muukin käy, mutta tuo vähemmän makua piirakkaan.
- Paista n.200-220°C n.puoli tuntia tai kunnes juusto on grillaantunut ja täyte hyytynyt.

Tarkempaa ohjetta en osaa antaa sillä ihan itse sekoittelin piirakan menemään ja meidän kaasu-uuni on niin surkea, että sen lämpötiloista ei ikinä varmasti tiedä.

Ja tässä valmis. Pyöreä vuoka oli jo suklaakakun peittämä, kun vanhentuneet munat piti käyttää johonkin, joten piti laittaa sipulipiirakka tällaiseen neliskanttiseen vuokaan. Siihen taikina oli vähän epäsopiva, joten taittelin ylisuuret reunat päälle. En oikein tykkää, sillä pidän enemmän täytteestä kuin taikinasta. Lisäksi paistoin väähän liian vähän sipuleita, joten sisälmys on aika lailla kerma-munaseosta...Eli sipuleja kannattaa pilkkoa kunnolla, ne kuitenkin kutistuu pannulla.

Pohjaa kannattaa myös esipaistaa ainakin hetken, en tehnyt tällä kertaa ja tuntuu että pohja on vähän "raa'an" laista, ei ole ainakaan ehtinyt rapeutua uunissa. Tai sitten vika on itse uunissa eikä pohjassa.

Koti postilaatikossa

Sain eilen ihanaa postia! Postissa odotti kiva paketti, jonka sisältöä oli pakko innostuneena kuvailla. Tässä muutamia parhaita paloja, joista olen erittäin innoissani. Nämä tällaiset suomalaiset lahjat on aina yksinkertaisuudessaan aivan parhaita. Ulkomailla asuessani kaikki kodista muistuttava on vain niin arvokasta.

Tietysti ruisleipää ja vielä luomuna. Tämän pelkkä haistelu auttoi heti rentouttamaan mielen ja muistelemaan kaikkea suomalaista.

Tietysti suklaata ja sain myös pussillisen irtokarkkia. Vaikka olin vähän aikaa sitten syönyt, vedin hetkessä puolet irtokarkeissa ja pyörin sen jälkeen koko loppuillan mahanpuruissa, mutta kun oli niin hyvää ja harvaa herkkua...

Ja koska äiti tuntee minut niin hyvin, sain lahjaksi myös kaikkea sellaista mitä en ollut edes tajunnut tarvitsevani sekä mielenkiintoisimpia uutuuksia kuten näitä tosi hyviä valkosuklaalla päällystettyjä mustikkapaloja. Nam!

Vähän lakua ja tietty xylitolpastilleja hampaita suojelemaan.


Ruoasta puhuttaessa jatkan vielä reseptillä jota tein tässä yksi ilta. Monsieur oli ostanut minulle "lahjaksi" tofua, hän kun luuli, että se olisi kuin juustoa...Niinpä minun piti kokkailla siitä jotain ennen kuin se menisi huonoksi. Pilkoin sipulia, valkosipulia ja kesäkurpitsaa, jotka paistoin pehmeäksi oliiviöljyssä. Sen jälkeen grillailin samalla pannulla tofupalat ja lisäsin soijaa, mausteita ja vähän tabascoa. Lopputulos:
Valmista tofuwokkia ja kelpasi Monsieur'llekin.

Päivän asu eilen, kun pääsin töistä myöhään eikä ulkona voinut enää kuvata. Olen sittemmin ihastunut tähän hameeseen, senkin takia että se on ihanan kevyttä pellavaa.

Lopuksi laukun pakkaamista, olen jo valinnut kengät ja vaatteet joita on niin ihmeellisen vähän että pohdin koko ajan jos olen unohtanut jotain tärkeää...

Monsieur teki kenkätarkastuksen, että varmasti otan mukaan käytännöllisiä kenkiä sekä yhdet tennarit joilla voi tarvittaessa patikoida vuoristoisemmassakin maisemassa täydellistä rantaa etsiessä. Nyt täytyy lähteä nukkumaan, aika vaan jotenkin kuluu aivan liian äkkiä tällä hetkellä!

I love Food

Tänään on ollut tosi kuuma ilma, kuten varmaan muuallakin maailmassa ja jo klo 10 oli ulkona 33 astetta. Niinpä olen lähinnä hengaillut kotona (suljettujen kaihtimien takana tuulettimen vieressä), hoidellut viime hetken asioita ja kirjoittanut tämän ruokahaasteen, jonka bongasin vähän aikaa sitten MaaMaan blogista! Ruoka on hyvää silloin kun se on hyvää ja niinpä mielelläni täytin tämänkin kyselyn.


Miten haluat munasi?
Mieluiten kokkelina. En nimittäin oikein tykkää keltuaisesta joten muissa muodoissa se jää syömättä. Paitse sellaisissa neljän minuutin munissa, jotka rikon salaatin päälle niin että vielä juokseva keltuainen sekoittuu salaattiin. Nam ! (vaikka kuulostaa vähän ällöltä).

Kuinka nautit kahvisi/teesi?
Kahvi mustana ja aika espressomallisena, suomalainen kahvi on mielestäni aivan liian laihaa. Teehen en laita myöskään mitään. Kumpaakin voin juoda minkä asteen lämpöisenä tahansa. Usein en ehdi juoda kaikkea teetä aamulla ja illalla, kun palaan kotiin kippaan loput teentähteet kurkkuun.


Suosikkiaamiaisruokasi?
Aamulla on aika usein pakko saada jugurttia. Lomalla tai viikonloppuna miksaan jugurtin marjojen kanssa tehosekoittimessa. Muuten jotain hedelmää, jonka saa helposti syötyä (kiireessä…).

Maapähkinävoi?
Hyvää erityisesti omenanpalojen kanssa. Jonkun leivän kanssa aivan liian tykyä.

Millaisen kastikkeen haluat salaatillesi?
Vinaigrette eli :

Sinappia...


Lisää siihen viinietikkaa...

...ja oliiviöljyä. Mukaan voi myös heittää yrttejä tai valkosipulia, joka on aivan tajuttoman hyvää!

Jos ei näitä löydy myös pelkkä (balsami)viinietikka ja oliiviöljy suolan kera käy.

Colaa vai Pepsiä?
Varmaan enemmän Cola lightia tai zeroa, mutta enimmäkseen kesällä ja aika harvoin. Suomessa tykkään juoda Jaffaa, sitä origenelliä appelsiiniä tai joskus myös greippi-versiona. En yleensä juo limsoja, enkä melkein koskaan ruoan kanssa.

Laiskottaa, mitä teet?
Vihreätä salaattia, tomaattia ja ehkä jotain juustoa. Tai menen ravintolaan töihin niin saan syödä mahan täyteen ilmaiseksi ja herkullisesti. :)

Laiskottaa todella, minkä pizzan tilaat?
Poivron-brousse eli paprikaa ja jotain tuoreen vuohenjuuston tapaista juustoa (joka ei hirveästi maistu miltään). Suomessa otan kasvispitsan, ihan sama mitä kasviksia siinä minä tykkään kaikesta ! Nykyään muuten Ranskassa voi tilata myös susheja kotiin, ihanaa. Yritän piilottaa mainoslappuset etten käyttäisi koko budjettiani vielä aika kalliisiin susheihin.

Tuntuisi vähän kokkailulta, mitä teet?
Kokkailu aina alkaa siitä että jääkapissa olisi aineita joita pitäisi käyttää jotenkin ennen kuin menevät huonoksi. Itselle on vähemmän motivaatiota kokkailla.
Aika usein teen suolaisia piiraita, kotitaloudessa lemppari on sinappi-tomaatti-mozzarella.
Muutoin enemmän tykkään leipoa.

Tämän päivän kotikokkailuja: tomaattia ja juustoa taikinarullassa. Laitoin vähän liikaa täytettä ja rullat tulvi yli...

Saatko jostain ruuasta huonoja muistoja?
Ala-asteen stroganoffista, jonka hirveät lihapalat oli pakko syödä. Tunnen vieläkin hajun elävänä nenässäni jos mietin. Myös koulun kalapuikoista ja tillikastikkeesta, erityisesti kastikkeesta. Jo nuorempana minulla oli migreeniä ja yhden tuollaisen hirveän tilliannoksen jälkeen tuli hirveä päänsärky ja kalapuikot lensivät vessanpönttöön. Vieläkin inhoan tilliä.
Oikeastaan kaikki huonot ruokamuistot on näitä, joita olen syönyt ennen kamalaa päänsärkyä.

Muistuttaako joku ruoka sinua jostakusta?
Lätyt ja banaanikakku äitistä, sinappi ja sitruuna Bordeaux’n kämppiksestä, sienisalaatti (siis herkkusieniä ja vihreää salaattia) Montpellierin kämppiksestä, sushit kaverista, tomaatit Monsieurista, tartar de bœuf eli raaka jauheliha (suosittu ruoka Ranskassa) entisestä työpaikasta ja kollegoista, Ingmannin banaani-suklaajäätelö siskosta…Muutamat löytyy !

Onko olemassa ruokaa josta kieltäytyisit?
No, kaikki liharuoat. Sammakon koipia kieltäydyin myös syömästä viime vuonna, mutta nyt olisin siihen ehkä valmis. Kotoa on opittu, että kaikkea pitää maistaa, ja kuulemma suun pitää maistaa 10kin kertaa ennen kuin suu tottuu uuteen makuun. Näin kävi minulla aika lailla endiivien ja fenkolin kanssa, jota nyt voin syödä, mutta mieluummin ottaisin jotain muuta.


Mikä oli lapsena lempiruokasi?
Hmm, en tiedä ehkä perunamuusi. Ja on edelleen, aina kun menen takaisin Suomeen, äitin pitää valmistaa minulle perunamuusia ja ruskeaa kastiketta ja parsakaalta. Maailman paras ateria.

Oliko sinulla lapsena ruokaa jota vihasit, mutta nyt rakastat?
Ehkä kaikki kalajutut. Nykyään aivan rakastan grillattua lohta ja muitakin ranskalaisia kaloja, joiden nimestä ei ole hajuakaan suomeksi.

Lempihedelmäsi ja - vihanneksesi?
Hedelmä : meloni ( se oranssi) ja kirsikat. En ikinä uskalla avata ja katsoa onko kirsikan sisällä matoa (kuulemma aika monessa on) vaan heitän sen kokonaisena suuhun. Jätän kaikki mansikat, mustikat ja muut marjat laskuista, nämähän kuuluvat aivan omaan, taivaalliseen kategoriaansa… Vihannes : parsakaali ja täkälaiset, auringon kypsyttämät tomaatit.



Lempiroskaruokasi?
Pizza ja kebab (au pain rond) eli pitaleipä salaatilla, tomaatilla, ranskiksilla, valkoisella kastikkeella ja ketsuppia ranskalaisten päällä. En nykyään käy ikinä missään McDonaldsissa, senkin takia että hampparit on aika tylsiä ilman pihviä, mutta myös sen takia, että tällaisen aterian jälkeen tuntee olonsa vaan tosi huonoksi ja tukkoisaksi eikä ateria täytä yhtään.

Lempivälipalasi?
En useimmiten syö välipaloja, syön liikaa aterialla…Mutta tällä hetkellä napostelen joskus kirsikoita, lakua (löytyi vielä vähän varastosta) tai kuivattuja banaanilastuja ja karpaloita, joita löysin viime viikonlopun markkinoilta.

Onko sinulla jotain outoja ruokatapoja?
Hmm en ainakaan itse tiedosta…Syön aika helposti käsin ja laitan tosi paljon kastiketta salaattiini, joskus ihan liikaa omaan makuunikin. Tykkään syödä grillattuja pikkuperunoita sinapin kanssa ja grillata vaahtokarkkeja uunissa.

Olet dieetillä. Millä ruualla täytät itsesi?
Salaateilla (ilman paljoa juustoa), kasvissosekeitoilla (joita on Ranskassa tosi paljon erilaisia ja tosi herkullisia), kesällä gaspazolla (Alvalle on parasta) ja tietysti parsakaalella, jota voisin syödä joka päivä. Ehkä proteiinia lisäämään ruisleipää ja niitä kananmunan valkuaisia.


Lopetit dieettisi, mitä saisi olla?
Tomaattipastaa, lämpimiä vuohenjuustoleipiä, suklaakakkua, pizzaa. Vaikka voihan näitä kaikkia syödä dietinkin aikana, jos vaan kohtuudella eikä joka päivä.

Miten tulisena tilaat intialaisen/thaikkusi?
En ihan tulisena. Tykkään aika tulisesta, laitan esim tabascoa pizzaan ja pastaankin, mutta kun on liiaksi ei enää maista mitään.

Saako olla jotain juotavaa?
Joo, viiniä mitäs muuta :). Aperitiiviksi virkistävää pastista ja vesilasillisenkin voi jättää siihen viereen.



Punaista vai valkoista?
Enemmän punaista, mutta voin kyllä maistella valkoistakin ja roséeta.

Lempijälkiruokasi?
Varmaan ranskalainen suklaakakku, joka on keskeltä “valuva”. Tarjoiltuna vadelmakastikkeen ja vadelmien kanssa, vähän vaniljakastiketta, mutta ei mitään kermavaahtoa.

Täydellinen yömyssy?
Enpä usein ota yömyssyä. Aterian päätteeksi voisi ottaa jotain digestiiviä, kuten mantelilikööriä, manzanaa eli omenalikööriä, get27 eli minttulikööriä tai vaikka pienen lasillisen makeaa Tokaijia.

Mikä on ensimmäinen leipomis- tai kokkailumuistosi?
Jostain koulun köksäntunneista taisin kiinnostua. Muistan silloin tehneeni aika usein sitruuna-marenkikakkua. Marenki ei kai ikinä onnistunut ihan täydellisesti mielestäni. Joskus pienenä ollaan kavereiden kanssa väännelty minttusuklaapirtelöä kyseisestä jäätelöstä ja myyty kadun kakaroille meidän leikkimökki-kioskista.

Kuka on vaikuttanut ruoanlaittoosi eniten?
Ranska. Paljon uusia reseptejä, uusia vihanneksia ja hedelmiä ja siis paljon uusia makuja.

Onko sinulla valokuvaa todisteeksi varhaisista kokkailuistasi?
Ei taida olla. Minusta ja siskoita on taidettu ikuistaa kuvia pipareita leipoessa. Joitain vanhoja kuvia muistan joissa minä keskittyneenä kaulitsen piparitaikinaa omalla pienellä kaulimella ja sisko vieressä pistelee oman taikinapalansa parempiin suihin.

Kärsitkö jonkinlaisesta ruoanlaiton pelosta, saako ajatuskin jonkin ruokalajin kokkailusta kämmenesi hikoamaan?
Ei, mutta täytyy tunnustaa etten yhtään osaa kokkailla mitään kalaa, kokonaisen lohenkin työntäminen uuniin tuntuu suoritukselta. Lihasta nyt puhumattakaan.

Mikä on käytetyin tai eniten arvostamasi keittiövälineesi ja/tai suurin pettymyksesi mitä keittiövälineisiisi tulee?
Käytetyin on salaattilinko, jonka olen löytänyt Ranskassa ! Myös sellainen omenan pilkkomissysteemi Ikeasta on aika näppärä. Turhaa ei ole sillä tuossa olikin aika lailla kaikki keittiövälineeni…

Nimeä jokin hauska tai outo ruokakombinaatio josta todella pidät?


Kaalilaatikko eli kaalta ja soijarouhetta, jota äiti on joskus valmistanut. Tykkään myös vihreistä linsseistä oliiviöljyllä ja yrteillä ja porkkanoista dipattuina hummukseen. En tiedä onko nämä nyt niin outoja, mutta ei ehkä kaikki tykkää.

Nimeä kolme syötävää tai ruokalajia, joita ilman et vain voi elää?
Parsakaali, vuohenjuustosalaatti ja mustekala missä muodossa tahansa, mieluiten renkaina (calamars) tai friteerattuina valkosipulissa paistettuina paloina (supions à la persillade).

Mustekalarenkaita viime kesänä Mallorcalla. Ja runsaasti sitruunaa!

Supions eli pikkumustekaloja by google.

Mitä ruoanlaitostasi puuttuu?


Lihajutut ! Myös hienot koristelut, isken tuotteet yleensä sellaisenaan lautaselle, ja ylemääräinen suola. En tykkää kun ruoat on tosi suolattuja, mieluummin laitan vähemmän ja sitten voi jokainen lisätä mielensä mukaan. Tykkään muuten myös vähän aikaa sitten löytämistäni suolattomista, vain herbes de provencella maustetuista sipseistä…

Nyt aletaan nauttia aperitiiviä, kaihtimet on voinut avata jo ja tv:stä taitaa tulla taas jalkapalloa. Nyt tekisi mieli tilata sushia...