Minulta on viime aikoina kyselty pari kertaa miten olen edennyt opinnoissa täällä Ranskassa ja päätynyt Bordeaux'seen. Blogiin alkuun en oikeastaan tehnyt mitään esittelyitä, sillä silloin vielä ajattelin että blogia ei varmaankaan lue kukaan tuntematon. No, nyt kun teitä lukijoitakin on kertynyt jo muutama, ja vaikka osa minut nyt tunteekin jo ihan livenä, ajattelin valaistaa vähän miten olen harhaillut Ranskanmaalla.
Päätin siis lähteä yo-kirjoitusten jälkeen välivuodeksi Ranskaan opiskelemaan ranskankieltä. Olin jo opiskellut hieman lukiossa, mutta kaikki voivat varmaan arvata tämän koulutuksen tason. Lisäksi en suoraan sanottuna ollut mikään erityisen motivoitunut oppilas, niinpä saavuin Ranskaan melkeinpä kielitaidottomana. Ihmiset puhuivat mielettömän nopeaa enkä itsekään saanut änkättyä lauseita, tai edes uskaltanut.
Olin 4 kuukautta kielikoulussa Alpeilla, Annecyssä, joka oli tosi söpö ja kiva kaupunki. Tutustuin tanskalaiseen tyttöön, jonka kanssa päätimme, että vaihdetaan heti ranskaan ja englannista etsitään vain sanoja joita ei muuten osata selittää. Koulun päätyttyä osasin jo puhua alkeellisesti, vaikka lauseiden vääntämiseen menikin jokseenkin kauan aikaa (luulisin, nyt kun yritän muistella).
Puhetta harjoittelin seuraavan kevään ja kesän etelä-Ranskassa ollessani töissä ravintolassa. Työkaverit oli tosi ymmärtäväisiä ja auttoivat paljon. Muistan ekan kerran, kun kollega rupesi huutamaan: "Ella kertoi just ekan vitsin!". Tämä tarkoitti sitä, että olin osannut vastata hänen kommentiinsa jotenkin vitsikkäästi ja vielä ranskaksi. Olin tosi ylpeä itsestäni, kun koko aikani ei mennyt ainoastaan muiden puheen seuraamiseen vain ehdin ajatellakin ranskaksi siinä samalla.
Koska Ranskassa oli niin kivaa, ja olihan kaiken takana myös mieskin, niin päätin aloittaa opinnot Ranskassa. Täällä yliopistoon pääsee kuka tahansa, kunhan on vain yo-todistus. Aloin opiskella ruotsin kieltä, Nancyssa, pohjoisessa. Tämä vuosi oli kuitenkin enimmäkseen minulle ranskan opettelua. Opiskeluihin kuului historiaa ja muita kirjallisia opintoja, joissa piti seurata skarppina ja silti kopioida aina tuntien jälkeen muistiinpanot kaverilta. Onneksi ruotsin kieli sujui kuitenkin niin hyvin ja oli vahvoilla lopputodistuksessa, että pääsin vuodesta läpi. Tässä vaiheessa sain myös ensimmäistä kertaa kavereita, joiden kanssa puhuttiin vain ranskaa ja myös miehen kanssa kieli vaihtui pikkuhiljaa ranskaan.
Seuraavana vuonna hain opiskelemaan haluaamaani ainetta, kauppatieteitä Montpellieriin. Vuosi pohjoisessa riitti...Hain heti 2.vuodelle ja pääsinkin. Olin oudossa tilanteessa sillä sinä vuonna Ranskan koulutussysteemi oli juuri siirtymässä eurooppalaiseen LMD-systeemiin, jossa L-vuosi on 3v, M-2v ja sen lisäksi Doctorat eli tohtorin opinnot. Tätä ennen ensimmäinen suoritettava diplomi oli 2-vuotinen BTS, jonka suurin osa luokkakavereistani oli juuri suorittanut. Heillä oli takana siis jo kaksi vuotta kaupallisia opintoja ja minulla vuosi ruotsia...Opiskelin Montpellierissä 2 vuotta ja sain siis Licence-tutkinnon, joka vastaa ilmeisesti Suomen kandin tutkintoa.
Montpellierissä vietin aivan parasta aikaa. Tutustuin moniin kivoihin ihmisiin ja paras kaverini on edelleen näiltä ajaoilta, vaikka näemmekin nykyään vain muutaman kerran vuodessa. Koulussa oli aluksi aika vaikeaa, kun piti opetella alan termejä ja erityisesti ranskalaista koulusysteemiä, johon ei kuulu itsenäisesti pohtiminen ja ajattelu vaan opettajan sanojen ulkoatoistaminen koepaperille. Aluksi takkusin kurssien kanssa, kunnes tajusin, että on ihan turha yrittää ymmärtää jotain juttua tai pohtia voisiko jonkun asian tehdä paremmin toisin, sillä opettaja on aina oikeassa kuitenkin. Luokkakavereiden avulla pääsin kuitenkin molemmista vuosista läpi.
En ollut ihan tyytyväinen kouluni tasoon, sillä se oli kuitenkin yliopiston alaisuudessa, vaikkakin oma yksikkönsä (tämän takia olimme ainut koulu, joka toimi esim. parin kuukauden lakkoilun aikana, kun koko muu kampus oli lakossa). Halusin jonnekin muualle, mutta en tiennyt minne. Hain myös Erasmus-vaihtoon Saksaan, mutta koululla kesti järjestää papereita liian kauan. Olin sitten pari vuotta töissä Marseillessa nykyisen kouluni hakuprosessin ajan, sillä siinäkin oli hieman ongelmia ja viivytyksiä.
Viineistä olin alkanut kiinnostua jossain alkutaipaleilla, kun aloin havannoida miten erilaista viinikulttuuri on Ranskassa. Olisin halunnut lähteä ulkomaille suorittamaan maisterin tutkintoa, mutta sitten löysinkin nykyisen kouluni ja heidän kansainvälisen tutkintonsa. Hain ja pääsin, joten aloitin viime syksynä viinikaupan opinnot täällä Bordeaux'ssa. Tähän asti on ollut mielenkiintoista ja nyt viedään viimeistä vuotta. Keväällä edessä häämöttää taas viimeinen työharjoittelu. En ole vielä aloittanut etsintöjä, joten vielä ei ole mitään tietoa mihin päin suuntaan. Joitain suunnitelmia on mielessä, katsotaan sitten mitä kevät tuo tullessaan...
