Perillä

Hei kaikille! Olen päässyt hyvin perille, loppumatkalla tuli jopa mietittyä että tässäkö tämä nyt oli, vielä olisin voinut lukea lehteä hetken vaikka takapuoli alkoikin hieman puutua. Mulla oli matkassa ihan hirveästi kamaa, mutta ei se mitään, kukaan ei sanonut missään yhtään mitään vaikka olin unohtanut tulostaa matkalipun, paluulippua ei ollut ja ylimääräistä oli yli viisi kiloa.

Matkakenkinä entiset työkengät, ensimmäiset converseni

 

Matka tapahtui myös ilman kommelluksia vaikka sisko ehkä on muuta pelännyt. Tällä kertaa en myöhästynyt lennolta, telonut nilkkaani, unohtanut puhelinta kotiin, lentokenttäbussi ei hajonnut kesken matkan, en jättänyt avointa kynäpenaalia penkille jarrutuksen aikana, moottori ei syttynyt tuleen enkä jäänyt jumiin minnekään lumimyrskyn takia, kaikkea tällaista pientä mitä minulle on jo ehtinyt sattua. No, olin sentään unohtanut pikkusakset käsimatkatavaraan.

 

Töissä olen ollut heti seuraavan päivän aamusta ja tässä on nyt uusi toimistoni. Viikonloput ovat kuulemma kiireisempiä, mutta ei täällä nyt mikään ihmispaljous ole vieraillut. Kiinalaisia on niin paljon (normaalia) ja tunnen itseni eksoottiseksi linnuksi, paljon enemmän tietty kuin Ranskassa. Saan nukuttua niin mainiosti kuin se vain on mahdollista lentokoneessa enkä ole koskaan kärsinyt jetlagista joten olen päivässä päässyt jo oikein hyvin kiinni rytmiin. Vähän oudolta silti tuntuu kun katselen facebookissa kuinka kaikki vaan jatkaa elämää tavalliseen tahtiin Ranskassa ja minä vaan olen täällä. Onneksi on sentään viiniä ja juustoa ja netti toimii. Kippis sille!

Matkalle

Tänä vuonna haluaisin hirveästi lähteä jonnekin matkalle! Siis ainakin yhden kerran. Nyt kun loppuvuoden lomat on kulunut tiukasti samoissa kotimaisemissa, niin matkakuume on noussut ihan kattoon. Suomeen ja kotiin on tietty kova kaipuu ja pian alkaakin olla ihan ennätysaika kun olen majaillut Ranskassa yhtämittaisesti.

Mulla on muutama kaveri Lontoossa ja sinne pitäisi yrittää järkätä viikonloppureissua. Lontoossa olen jo käynyt muutaman kerran, mutta ne kaverithan siellä vielä tärkeämpiä ovat.

  

Olen myös aika pitkään haaveillut vierailevani Carcassonnessa, Ranskan kataarimailla. Perpignanissa asuessani kävin katsomassa muutamia linnanraunioita ja minusta niissä on jotain tosi kiehtovaa!

 

Carcassonnessa kuuluisinta on hyvin säilynyt linnarakennelma. Sinne pääsee myös meiltä helpolla junalla tai miksei autollakin jos jaksaisi ajaa.

Viime aikoina olen myös ihan innostunut New Yorkista. Mun pomo on ihan hulluna tähän kaupunkiin ja käynyt siellä jo yli kymmenen kertaa, joten jutun juurtaa New Yorkista riittää melkein päivittäin.  

Katsottiin myös jouluna elokuva New York, I love you ja tästäkin kaupungista löytyy tuttuja. Ei siellä varmaan tekeminen ihan just lopu. Maailman paras matkaseurakin olisi jo valkattuna :).

 Tekisi mieli myös matkustaa takaisin Hong Kongiin! Sinne kutsu käy ihan koko ajan niin, että tälle asialle pitäisi alkaa tehdä jotain. Huhtikuussa viimeistään tulen tietämään paremmin onko lähtö silloin vai joskus myöhemmin tänä vuonna.

 

Olen myös alkanut kaipaamaan kesän festaritunnelmia. Tänä vuonna aion ihan varmasti liittyä kämppikseni seuraan ja mennä Bilbaoon, Espanjaan BBK-festareille.

 

Ja miksei samalla menisi uudelleen Reggae Sun Ska-festareille. Ne järjestetään ihan tässä lähellä Pauillacin alueella ja viime kesänä oli tosi kivaa. Miinus pitkin päivän tiputelleet sadekuurot. Tässä kuvassa Studio One Revue viime vuodelta.

Kiva näin sunnuntaina haaveilla kaikesta, nyt kun tulisi vielä toteuttettua kaikki nämä matkat...Yhtäkkiä 2013 näyttää aivan mielettömän hienolta vuodelta!

Vihdoinkin loma

 Tämä viikonloppu on mennyt tosi nopeaan ohi. Koulusta tuli viimein todistus käteen ja olen nyt sitten niin kuin vastavalmistunut. Meillä on majaillut pari kaveria ja muutenkin oli tosi hauska tavata vanhoja koulukavereita, tai niitä jotka olivat päässeet paikalle.

 

Nyt mulla koittaakin parin viikon loma ja tässä olisi kohde! Lähtö parin tunnin kuluttua, ihanaa.

Ohjelmaan kuuluu muunmuassa tällaista. Odotan oikein innolla, matkasta tulee toivottavasti ihan mahtava!

kuvat Google haku

Lähden tästä pakkailemaan viimeiset tavarat, olen linjoilla ehkä vasta uudelleen kesäkuun puolella. Hyvää maanantaita!

Käännetään kelloa

Viime lauantai-ilta oli hieman rankka. Töissä meni pitkään ja kotiin tultua kävi ilmi, että meillä oli meneillään pienimuotoinen tyttöjen ilta ja mitäs siinä muuta voi kuin sekaan vaan. Sitten kävi ilmi, että olin täysin unohtanut että nyt siirrytään kesäaikaan ja kellon siirron jälkeen siis pääsin lopulta sänkyyn vasta melkein aamusta. Seuraavan päivän kirpparireissu sai jäädä, kun kumpikaan meistä osallistujista ei herännyt. Sen sijaan lähdettiin rannalle tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuvia ei kuitenkaan tullut kun kaikessa hötäkässä jäi kamera kotiin.

 

Sen sijaan ruvettiin muistelemaan kämppiksen kanssa mitä tehtiinkään viime vuonna. Olin silloinkin rannalla ja oli melkein yhtä lämmintä kuin tänä vuonna.

Viime vuonna sain perjantai-iltana viestin kämppikseltä "osta junalippu Biarritz'iin". Lähdin kuitenkin bilettämään ja juhlien loputtua ostin joskus klo 7 aamulla sen junalipun enempiä kyselemättä.

Koko lyhyen junamatkan tietty kuorsasin menemään ja niin saavuin sopivasti iltapäiväksi Biarritz'iin.

 Käytiin rannalla ja lämpimät ilmat olivat jo kaikkien riemuksi alkaneet. Kokeeni olivat juuri loppuneet ja "loma" alkanut.

Osa meni jo paljain jaloin, itse pidin vielä kengät jalassa. Merivettä oli kuitenkin kokeiltava eikä se niin kylmää ollutkaan.

 

Käytiin ihailemassa myös Biarritzin keskustaa ja merimaisemaa, vaikka meidän majapaikka ei ihan siellä sijainnutkaan.

  

Poseerasin kuuluisassa kohdassa, josta saattaa ilmeisesti hetkittäin iskeä jumalaton aalto selkään ja kastella pahaa aavistamattoman turistin läpikotaisin.

 

Silloin oli vielä näköjään vanha laukkukin menossa eikä sitä aaltoakaan tullut. Ehkä parempi niin.

 

Illalla käytiin paikallisessa ravintolassa, Bodega Bidarte, syömässä. Ruokatarjonta oli jo aika erilaista kuin Bordeaux'ssa ja tietty enemmän baski-ja espanjalaispainotteista, lähempänä rajaa kun oltiin.

 

Alkupalaksi, eka tapas, söin grillattuja katkarapuja ja "pääruoaksi", toinen tapas, otin tällaisia pikku mustekaloja. Suomalainen nimi on itselleni ihan tuntematon, näitä kun ei usein Suomessa tule syötyä!

 

Sen jälkeen käytiin lasillisella ennen takaisin kämpälle suunnistusta. Yö meni nopeasti ohi oluen ja parin shotin voimin, siinä jaksettiin hoilata karaokea yhä uudestaan ja uudestaan ja pelata vähän korttiakin, kunnes yhtäkkiä havahduttiin siihen, että aurinko nousi taas uudelleen ja kelloa piti siirtää kuutosen kohdalta seitsemään.

 "Me otamme huomioon pizzamme kuten suurin osa miehistä ottaa huomioon oman autonsa!" Sori vaan kaikille ranskantaitoisille nämä kauheat käännökseni, olen tosi surkea kääntäjä...

Siinä me tytöt sitten kellahdettiin sohvalle muutaman tunnin unille ennen kuin herättiin päivällä hakemaan tätä pizzaa lounaaksi. Yleisen hörskötyksen ja pahimman väsymyksen mentyä ohi, jaksettiin taas ajella takaisin Bordeaux'ta ja kotia kohti ja olla seuraavana aamuna muka skarppina työnhaussa. 

Nyt on kiva muistella, että löytyi sitä jonkinmoista työtä kuitenkin vaikka kävinkin viikonloppuvierailulla Biarritzissa. Sen jälkeen nimittäin en ole palannut!

Olipa kerran Berliini

Tässä tulisi hieman kuvapläjaystä Berliinin matkalta. Oli kyllä mahtava reissu ja pitkään viikonloppuun mahtui tyttöjen juttuja, suomeksi lörpöttelyä, bretzelin metsästystä, shoppailua, aivan liian vähän unta ja liikaa kahvia sekä vähän Fazerin suklaatakin. En osannut oikein odottaa mitään vaan lähdin matkaan aika sokkona varmana siitä, että paikan päällä olisi opas jonka kanssa kiertää. No, hyvinhän se näinkin meni ja tekisi mieli mennä uudemmankin kerran.

Arkkitehtuurista löytyi niin vanhempaa jugend-tyyliä kuin uutta ja modernia.

 

Hauskat liikennevalot, jotka ovat kuulemma peräisin itä-Berliinistä, ja joista siitemmin on tullut oikein suosittua retro- ja turistikamaa.

 

Käytiin syömässä siskon lempipaikassa Vapianossa, josta tuli omakin lemppari. Tämä ketju on ilmeisesti avannut myös yhden paikan Helsinkiin, joten taidankin piipahtaa siellä lounaalla, kun saavun Suomeen. Vielä kun löytäisi kivaa seuraa sinne.

 

Itse otin täysjyväpastaa, wannabe-ruista, ja katkarapuja kermaisessa pinaattikastikkeessa. Jaettiin lisäksi alkupalasalaatti rucolaa ja parmesaania, ja kaikki oli tosi hyvää.

 

" Ota nyt se kuva, että mä pääsen syömään"...

 

Konsepti toimii sillai, että jonotetaan pasta, pizza- tai antipastikassalle ja siitä sitten tilataan mitä halutaan syödä. Annos valmistetaan silmiesi edessä ja ladataan hinta sähköiselle kortille. Lopulta mennään kassan kautta, jossa maksetaan kaikki se mitä on tullut tilattua. Paikka on siis tuollainen puoliksi itsepalvelu, joka varmasti toimii hyvin Suomessa, ehkä vähän vähemmän Ranskassa. Täällä ihmiset tykkää usein, että niitä palvellaan oikein pöytään.

 

Pakko oli ottaa kuva, kun tajusin kuinka halpaa olut onkaan Saksassa...

 

Herkkuja löytyi vaikka mitä. Tykkään hirveästi Mozartin kuulista ja niitähän saa Suomestakin joulun aikaan. Voisin ostaa myös näitä niiden perinteisten Pandan ja Fazerin suklaiden lisäksi tänä vuonna.

 

Päivän asu kuvaa. Tuossa alla on kyllä vielä pari villapaitaa. Sää oli tosi aurinkoinen, mutta hieman kylmä. Tämä blondi kun lähti Ranskasta ihan t-paidassa, joten tuo vilpoisempi syysilma oli vähän yllätys vaikka muka säätiedoituksia katselinkin ennen lähtöä. 

Kierreltiin aika paljon kaupunkia, osaksi jaloin, osaksi metrolla. Minäkin nilkutin urheasti menemään, vaikka, tietysti, menomatkalla liukastuin Milanon lentokentällä jatkolentoani odotellessa ja nilkka alkoi turvota niin ettei ballerina meinannut enää koipeen mahtua. Kipu oli ihan päätähuimaava, mutta onneksi sisko hoiti kun saavuttiin kämpille. Tuli vaan kommenttia "etkä sä koskaan voi matkustaa niin kuin normaalit ihmiset?" :).

 

Tässä ollaan jonkun eduskuntatalon tai muun sellaisen ympärillä. Kaikki oli niin hyvin rakennettua ja tehokasta oikein saksalaiseen tapaan. Ihmisetkin tuntui olevan pukeutunut jotenkin tosi tehokkaaseen ja käytännölliseen tyyliin.

 

Kuten näkyy päälle laitettiin melkein koko vaatekerrasto ja onneksi sisko lainasi saappaatkin niin ettei yöllä tarvinnut palella balleriinoissa.

Berliinissä oli juuri silloin meneillään joku valoshowtapahtuma, jonka ansiosta osa kaupungin rakennuksista oli hienosti valaistuja. Tuossa kuvassa näkyy hieman vihreänä loistavaa tornia.

Kuvia on tietty aika runsaanlaisesti koneella, joten yritetän tehdä vielä toisenkin postauksen aiheesta, sen verran siellä tuli tehtyä ja nähtyä vaikka mitä.