Vuoden loppu

Tänä vuonna kävi nyt siis niin että jäin jouluksi jumiin Ranskaan töiden takia. Sain kuitenkin muutaman päivän lomaa ja näin pyhät tuli juhlittua jossain ihan muualla kuin töissä. Jouluaattona mentiin kaverini äidille, jossa tuli maistettua perinteistä jouluhalkoa. Joulupäivänä syötiin taas minun kämpällä muutaman kaverin kanssa ja olin kovalla vaivalla vääntänyt joulupöytään kaikkea suomalaista mitä käsiini löysin kuten lanttua ja naurista uunivihanneksina ja lohta eri muodoissa. Kävinpä ostamassa ostereitakin ja pojat olivat tehneet hanhenmaksan.

  

Jälkkäriksi ei ollut riisipuuroa vaan piparitiramisua! Löysin reseptin jostain Kokkilan sivuilta ja oli muuten tosi hyvä ja helppo jälkiruoka.

 Uutta vuotta lähdettiin vastaanottamaan jonnekin maaseudulle Albin ja Toulousen läheisyyteen. Oltiin liikenteessä kahden blondin voimin ja kyllä siinä matkassa menikin! Kurvaistiin kaupan kautta, väisteltiin väentungosta alkoholihyllyn luona, matkalla luin karttaa vähän väärin, sompailtiin pikkuteillä, nähtiin keskellä ei-mitään yhden kodin aivan mahtavat jouluvalaistukset ja päästiin ihan vähän myöhässä perille.

Juhlat oli järkätty tälläiseen isoon kivitaloon ja siellä sai pitää meteliä niin paljon kuin lystäsi.

 

Kannatti vaan tanssia, sillä sisällä(kin) oli tosi kylmä! Lämmitys pelasi vain muutamassa huoneessa, mutta hauskaa oli.

 

Mahtava ideani ostaa sydämen muotoinen juusto. Voiko muualta kuin Ranskasta löytää tällaista?

Alkakoon vuosi 2013 siis rakkauden täyteisissä merkeissä!

Kippari hoi

Ystäväni on avaamassa osteribaaria ja sen tiimoilta järjestettiin vähän aikaa sitten pieni laivaristeily Bordeaux'ta halkaisevalla Garonne-joella. Lähdin tukemaan ystäväni iltamaa erään toisen kaverin kanssa ja aika leppoisan hauskaa meillä olikin.

 

Paatti oli parkkeerattu aivan keskustan tuntumaan, place de palais, jossa se kiltisti odotteli vierailojoita nousemaan kyytiin. Sisäänpääsymaksua vastaan sai lasillisen viiniä ja baarista sai ostaa myös ostereita, katkarapuja ja muita mereneläviä.

 

Me istahdettiin laivan terassille muiden lailla ihailemaan Bordeaux'n hämärtyvää iltaa ja rakennuksiin syttyviä valoja, joista tuli tosi taianomaista tunnelmaa.

Sain napattua kuvaan myös Place de la Boursen, jossa sijaitsee muunmuassa Suomen konsulaatti. Ihan tuossa lähellä sijaitsee myös työpaikkani, eli jos astun töistä kadulle voin ihailla vähän matkan päässä siintävää jokimaisemaa.

 

Kipparin hattu ei oikein meinannut sopia mulle, ainakaan omasta mielestä!

 

Kaunis kaverini, joka oli laittanut niin nätisti hiukset.

 

Laiva lähti pienelle parin tunnin rundille, kun koko joukko oli saatu sisään. Saatiin siinä ihailla koko kaupungia oikein kunnon pituudelta ja joen molemmilta puolilta. Seilatessa bongattiin myös pari muuta venettä, jotka olivat parkissa joen rannassa.

Pitihän sitä jonkinmoista asukuvaa yrittää. Alakerrassa sijaitsi baari, DJ, joka jaksoi soittaa koko illan hyvää ja vielä parempaa musaa ja tanssilattia. Klo 23 laiva saapui takaisin satamaan ja illan viimeisinä tunteina tanssilattiakin täyttyi joraavista ihmisistä. Me lähdettiin tapaamaan muita kavereita siinä vaiheessa, mutta tosi kiva oli tämä vähän normaalista erilainen ilta. Voisi mennä joskus toistekin.

And it goes like this

Tämä viikko on hurahtanut ohi aivan liian nopeaan ja vauhdikkaasti. Yksi työkaveri on ollut sairaslomalla joten olen ollut koko viikon töissä ainoastaan pomon kanssa. Alunperin suunnittelin positiivisesti, että viikosta tulisi rauhallinen ja ehtisin tehdä vaikka mitä, mutta mitä vielä. Maanantaina olin vapaalla ja rauhallinen koti-ilta vaihtui vähemmän rauhalliseen kun lähdin tapaamaan kavereita.

Keskiviikosta lähtien meillä onkin ollut ravintolassa joka ilta tuttuja ja isoja varauksia, jotka ovat jostain syystä vääjäämättä päättyneet enemmän tai vähemmän riehakkaasti. Tässä on esimerkiksi meidän torstai-illan pullosaldo. Täytynee tunnustaa, että me juotiin kyllä pomon kanssa myös muutamat lasilliset shamappanjaa illan aikana...

  

Eilen illalla taas jouduimme venailemaan aina kahteen (!) asti, että eräs pariskunta saisi juotua Badoit-pullollisensa. Siinä odotellessa eräs kaveri poikkesi yhdelle ja taas tuli lisää kallistettua lasia. Lopulta pääsimme liittymään kavereidemme seuraan heidän läheiseen ravintolaan, jossa ilta tosin päättyi vähän lyhyeen kun poliisit tulivat laittamaan sakon liian myöhäisestä alkoholitarjonnasta.

Tänä aamuna ohjelmaan on kuulunut hengailua kämppisten kanssa ja viikon kuulumisten vaihtamista, kun ei olla useasti törmätty viikon aikana. Pian pitäisi alkaa valmistautua taas töihin, vielä yksi työilta tällä viikolla...Onneksi sunnuntai on lepopäivä!

Yksi lasillinen

" - Tytöt, pitäkää mut ajan tasalla jos mennään lasilliselle tänä iltana. - Ei taatusti".

Jätin eilen tämän viestin kämppiksille ja kuinkas sitten kävikään. Kaikkien piti muka olla niin väsyneitä edellisillan juhlinnasta, että ei millään olisi jaksanut lähteä mihinkään. Itse kävin töiden jälkeen sillä lasilliselle ja ehdin jopa piipahtaa yhdessä yökerhossakin, ennen kuin kävi ilmi että meillä kotonahan ne parhaimmat bileet oli. Kämppiksen kameralla otetuista kuvista käy ilmi että mentiin nukkumaan vasta kahdeksan aikoihin monen karaoken ja tanssiesityksen jälkeen. Olisi ehkä pitänyt mennä aiemmin sillä heräsin sattumalta herättämään kämppikseni klo 10.54 töihin, jotka alkoi klo 11...

Tänään olenkin vaan hengaillut kotona, tehnyt ruokaa ja levännyt kuten lepopäivänä kuuluu. Ja suunnitellut tulevaisuutta ja yrittänyt miettiä pääni puhki miten, mitä ja koska sitä tekisikään (työ)elämälläni. Saanut kolme kaveria kylään ja juorunnut tyttöjen juttuja koko illan. Ja kuunnellut tätä ihanaa Shakiran laulua monta kertaa.

Joo, sunnuntai on myös kiva päivä.

Epiphanie eli Loppiainen

Niin meni uuden vuoden juhlinnat ja perjantaina olikin jo loppiainen! Tämä pääsi itseasiassa ihan unohtumaan itseltäni kunnes näin pomon saapuvan aamulla töihin kruunu päässä. Siitähän se lähti, sain oman kruununi päähän ja iltapäivästä kilisteltiin jo maljoja vakioasiakkaiden kanssa. Iltapäivän tavalliset päikkärit sai nyt jäädä ja ne vaihtuivat hullutteluun kämppisten kanssa.

Kotimatkalla poikkesin leipomon ja kaupan kautta kotiin ja varmistin, että saatiin tarpeeksi kruunuja kaikille meidän kämpän prinsessoille. Kilisteltiin sitten menemään se pari tuntia, jotka mulla oli taukoa ennen töihin paluuta ja syötiin perinteistä mantelimassalla vuorattua torttua Galette des rois à la frangipane. Tämä olisi periaatteessa tosi helppoa tehdä itsekin, kahden voitaikinalevyn väliin läntätään vain mantelimassaa ja joku esine ja uuniin. Yleensä tämän pikkuesineen saaja saa sitten olla päivän kuningas tai kuningatar, mutta me ei haluttu mitään mustasukkaisuuskohtauksia, joten varmistin, että kaikilla tytöillä olisi ihan oma kruunu. Omani pysyi päässä koko päivän, ja joku tervehti kaupassakin, että "Bonjour la reine- päivää kuningatar"!

 

Tästä spontaanista ideasta lähteneestä loppiaisesta tulikin oikein hauska, kun iltatöiden jälkeen mentiin kavereiden ravintolaan kippistämään ("Meillä on täällä teille shamppanjat jääkaapissa odottamassa, pakko tulla!"), jonka jälkeen jatkoin vielä toisten kavereiden luo jatkoille. Kruunu pysyi päässä aina aamukuuteen asti, jolloin väsynyt prinsessa kellahti petiin kauneusunille.

Paljetteja, naamioita ja shamppanjaa

...tai kuinka vastanottaa uusi vuosi 2012! Loma Suomessa loppui jo ennen vuodenvaihdetta ja vuoden viimeisenä päivänä olin yllätys, yllätys töissä. Meillä oli silti tosi hauskaa ja kaikki olivat pistäneet parastaan saadakseen illasta oikein ikimuistoisen.

 Ravintolan pöydät oli koristeltu paljeteilla, joita löytyy edelleenkin joka paikasta, vaikka kuinka imuroisi. Koko paikka oli jo täyteen buukattu ennen itse päivää ja noita hienoja paljettiliinoja saikin vaihdella, kun ekat asiakkaat teki tilaa uusille. Maanantaiaamuna näky oli aika vaikuttava ja siivoiltiin shamppanjalaseja jopa vessasta asti.

 

Ikkunat on jo ennen joulua koristeltu juhlien teemalla, paljeteilla ja hopeisilla naamioilla. Alunperin ideana taisi olla, että meillä tytöillä olisi tuo naamiot pään päällä keikkumassa, mutta ne saavuttivat niin suuren suosion yleisön joukossa, että jäivät sille tielle. Ranskalaiseen tapaan illan suosikkijuoma oli shamppanja, jota oltiin laitettu ennätysmäärä kylmään ja melkein kaikki meni.  

 

Iltaa varten valmisteltiin kiihkeästi meikkaamalla ja pohtimalla, että minkä mekon sitä laittaisikaan päälle. Itsellä oli pari mukana, kun en oikein osannut valita minkä laittaisi, mutta löytyi sitä lopulta jotain tosi mukavaa päälle...

 

...nimittäin se uusi alesta ostettu jakku. Siinä olikin sopivasti kimallusta iltaa varten. Noin yhden aikoihin menon hieman rauhoittuessa (toisin sanoen kun suurimmalla osalla asiakkaista oli tarvittavat juomat jo pöydällä) mekin kohotimme maljoja. Lähdin toisen työkaverin kanssa juhlimaan meidän kavereidemme ravintolaan ja sitä ennen pomo vielä sipaisi hieman paljetteja naamaani. 

Minä: " Laita sillai ihan vähän vaan kimalletta mun silmäluomille".
Pomo: " Joo, oota mä laitan myös pari tähteä tähän poskelle". Taisi niitä pari tulla joo...

 

Tässä vaiheessa vaihtui mekko hienoon vaaleanpunaiseen paljettiluomukseen, joka kuin ihmeen kaupalla säästyi kaikilta tahroilta koko iltana. Tästä jatkettiin vielä yhteen toiseen paikkaan jatkoille, jossa riemua riitti pitkälle aamun tunneille asti. Täytyy tunnustaa ettei ikinä päästy liittymään kavereidemme seuraan Atlantin rannalle seuraavana päivänä, jonne he olivat saapuneet jo aikaisemmin viettämään uutta vuotta...

Nyt toivottavasti vuosi 2012 lupaa ikimuistoisia ja onneikkaita hetkiä ja paljetein koristeltuja arkipyhiä! 

Ne oli sitten kemut

Tässä tulisi lyhyt kooste synttäriviikonlopusta. Hauskaa oli niin paljon, että kuvienkin otto jäi hieman ja kaikkea ei voi tänne julkisuuteen laittaakaan, kun kuvissa vilajaa niin paljon kavereita. Päivä lähti käyntiin oikein leppoisasti pienen jumpan ja sitä seuranneen terassilla auringossa nautitun lounaan myötä. Kävin siinä välissä vielä tapaamassa toista kaveria ennen kuin oli aika suunnata töihin.

Tytöt olivat järjestäneet yllärin ja saapuivat yhdessä peruukein varustautuneena töihin! Kaikki olivat pukeutuneet kauniisiin mekkoihin ja naureskeltiin siinä syömisen ohessa uusille tukkatyyleille.

Oma uudistunut lookkini illan ajaksi. Kaverin peruukki sopi aivan mahtavasti omaankin päähäni ja tunsin itsekin ihan Shakiraksi :). Juhlamekko oli päällä koko illan työkavereiden vaatimuksesta ja hyvin vaalea mekko välttikin kaikki likahaaverit illan aikana vaikka se päällä tulikin työskenneltyä.

 

Työpaikalla avattiin 3 litran jeroboam espanjalaista roséeta ja nautittiin sitä paikalle piipahtavien kavereiden kanssa illan mittaan.

 

Viimeisten asiakkaiden lähdettyä juhla pääsi kunnolla käyntiin ja siinä tuli testattua vähän baaritiskiäkin. Pomo tosin kuvasi minusta videon jo alkuillasta jossa minun piti laulaa "Happy Birthday to you Mister President" samaisella tiskillä.
 

Seuraavana aamuna laitettiin karaoke pystyyn meitä herättämään ja lähdettiin rannalle väsymyksestä huolimatta, kun aurino paistoi niin kauniisti.

Auton kanssa tosin tuli hieman ongelmia sillä kämppis vetäisi vaihdekepin pään pois....Saatiin se lopulta hurja naurun saattamana takaisin paikoilleen ja auton nokka kohti Atlanttia. 

Valitettavasti lopulta oli niin tuulista, että oltiin melkein jäätymispisteessä rannalla maatessa. Päädyttiin erään kaverin loma-asunnolle viettämään iltaa ja niin sai vsynttäriviikonloppuni oikein onnellisen ja nauruntäyteisen lopun.

Synttärikuu

Tässä kuussa on paitsi omani myös parin muun tärkeän ihmisen synttärit. Juhlakausi lähti käyntiin viikko sitten täällä vierailulla olleen kaverimme pienimuotoisista kakkupirskeistä. Sää oli siinä vaiheessa muuttunut joten kuten suotuisaksi joten päätettiin mennä leikkaamaan kakkua joen rannalle. Sen jälkeen onkin taas sataa ropisut moneen otteeseen niin, että yhtenä päivänä talsin töihin oikein Marimekon kumppareissa.

 

Paikkana toimi kaupungin kauniisti valaistujen rakennusten edusta, jossa olikin porukkaa liikenteessä oikein kohtalaisesti.

  

Illan teema oli viini ja juusto-ilta, ja olihan niitäkin menussa. Jotkut olivat käsittäneet teeman vähän toisin ja naposteltiin myös suola-sokeripopcornia ja suolapähkinöitä ja pelattiin korttia.

 

Sitten oli vuorossa synttärikakun korkkaus ja kynttiläpuhallus.

 Siinä olikin tekemistä, sillä tuuli oli aika voimakas ja kynttilä meinasi sammua yhtä mittaa. Sitä sitten yritettiin suojella kakun kannella, niin että...

 

...Sankari ehtisi puhaltaa ennen tuulta.

 Ilta oli erittäin hauska tyttöjen ilta, jossa otettiin hulluja kuvia ja kokeiltiin myös nurkista löytyneitä sydänlaseja: Voit la vie en rose- näe maailma vaaleanpunaisten lasien takaa...

 

Yksi vieraileva tähti blogissa ja lainattu mekko.

Oma mekkonikin pääsi jonkin sortin päivän asu kuvaan. Olen tuon löytänyt viime kesänä Lindexin alennuksesta ja on aivan ihana mekko. Vitsailtiin, että sopii oikein hyvin yhteen punaisten sydänlasien kanssa.

Nyt pitääkin kiiruhtaa taas seuraavaan paikkaan, vaikka gradu tuli valmiiksi, ei vapaa-aika todellakaan ole ollut mitään kotona rentoilua. Miten ihmeessä saan kalenterini niin täyteen kaiken maailman hommaa?

Kesällä ei olla sisällä

 Mietin, että olisi taas kiva ikuistaa vähän päivän asuja. Niistä on hyvä esimerkiksi katsella seuraavana vuonna millaista säätä olikaan kulloinkin. Ongelmaksi on muodostunut nykyisessä kodissa ensiksikin hovikuvaajan puuttuminen ja toiseksi se, että meidän kämppä on roinaa täynnä. Siis sitä on niin iiiihan joka paikassa, että tyhjää seinän nurkkaa, johon tulisi valoakin on aika hankala löytää.

Tässä kuitenkin muutamia otoksia toissapäivältä:

Kämppiksen kirpparikasasta varastettu harsopaita, shortsit, sandaalit ja rusketusraidat. Hyvä kesäpäivän asu.

Koko loppuviikon olen ollut menossa niin etten ole ehtinyt edes pitää päivittäistä siestahetkeäni. Eilen kävin tauolla pitämässä shoppailuseuraa kaverille, sen jälkeen töihin ja töistä suoraan ulkoilmaan ravintolakäytävälle juhlimaan yksiä läksiäisiä.

Kavereiden valitsemassa teltassa vallitsi hieman psykedeelinen tunnelma.

 Menussa oli shamppanjaa ja valkoviiniä yön lämmössä...

 Tarjoiltuna oikein tyylillä...

 

Ja pullon pohjat kulautettiin yhtä tyylillä kurkusta alas, kun turvamiehet alkoivat tyhjentää aluetta sen mennessä kiinni. Väsyneenä, mutta hyvillä mielin kävelin sitten kotiin...ja tein vielä ruokaa!

Loppuhuipennukseksi taas yksi taidon näyte poseeraustaidoistani...Miksi joku aina ottaa kuvan juuri sillä hetkellä kun minun naama on ihan oudossa rypyssä?

Kun lähdettiin yksille

Yllättäen Suomen loma meni aivan älyttömän nopeasti, nyt minusta tuntuu välillä että koko reissu oli unta enkä edes oikeasti käynyt kotona. Matkan todenmukaisuudesta muistuttaa kuitenkin monet karkkipussit, jääkaappia valloittavat karjalanpiirakat ja pakastimen täyttävät leipäpussit.
    Maanantai meni ihan matkustaessa ja tiistai oudossa pikkuisen masentuneessa horroksessa, kun sääkin oli ihan uskomattoman harmaa. Tein kaikkea oikein hyödyllistä kuten siivosin, tyhjäsin laukun, pesin pyykkiä, tiskasin ja hiippailin muuten vaan kämpässä edestakaisin. Illalla aurinkokin päätti näyttäytyä ja päätettiin kämppiksen kanssa yhtäaikaa, että lähdetään juomaan oluet terassille. Mietteiden yhteneväisyyshän tarkoitti, että kyseessä on erittäin hyvä idea.

 

  Yksi muuttui kahdeksi, siinä vaiheessa kun tavattiin sattumalta puolituttuja ja kävi ilmi, että opiskelijakortilla sai alennusta koko illan. Ulkonakin oli oikein miellyttävä ilma ja pienen terassin kaikki pöydät täynnä porukkaa.

Eihän siitä sitten lopulta mitenkään aikaisin kotiin päässyt vaan kaverit kutsuivat meidät syömään heille, kun sattuivat asumaan kyseisen pubin yläkerrassa. Lisäksi pojat lupasivat tehdä ruokaa ja tällaisesta harvinaisesta tilaisuudestahan ei kieltäydytä. Lopulta kotiin päästiin herkullisen vuohenjuustosalaatin ja liian monen viinilasillisen jälkeen aivan liian myöhään. Aamulla kello soi taas aivan liian aikaisin ja vahvan kahvikupposen voimin sain raahauduttua työhaastatteluun. Nyt odotellaan vastausta ensi viikkoon ja toivotaan, että joko se tai huominen koepäivä toisi kesätöitä tälle neidille!   

jo viikko mennyt

Viime aikoina onkin taas päässyt sattumaan ja tapahtumaan vaikka mitä. Silloin ei oikein meinaa edes blogia päivittää. Suurin syy hiljaisuuteen on ollut se, että kamerani hävisi taas omille teilleen joten en ole päässyt ottamaan kuvia hetkeen. Samaan saumaan sain vieraita ulkomailta kylään ja siinä oppaana toimiessa ei pahemmin ehtänyt hengähtää.

   Toinen stressin aihe on ollut työnetsintä ja tämä valitettavasti jatkuu edelleen. Olen käynyt jo monessa paikassa "näytillä" mutta aina asiaan on tullut mutkia matkaan. Nyt on tullut lomailtua omasta mielestä niin kuin ihan tarpeeksi ja olisi kiva käydä töissäkin! Välillä tuntuu, että alkaa toivo loppua, mutta huomenna alkaa taas uusi viikko ja edessä toivottavasti paljon uusia ja mahtavia mahdollisuuksia jotka vain odottavat minun hakemustani...Meillä on taas vieras kylässä alkuviikosta joten ajatuksiakin saa vähän tuuletetuksi näistä työasioista.

   Huonoa tuuria on ollut myös ilmassa, sillä muunmuassa viikon välein sekä minun että kämppiksen ajokki löytyi hinaamolta kirpeän parin sadan laskun kanssa juuri silloin kun sitä ei olisi tarvinnut. Uusi kamera ei siis vielä ole lähimailla kotiutumassa luokseni, siihen asti olen kuvaillut kämppikseni kameralla. Tällaista on tullut tehtyä:

  

Käytyä kahvilla Välimeren rannassa ja koskettamassa kevään viileää merivettä... 

 En ihan vielä kuitenkaan ole ollut uimassa...

 Kuljeskellut pitkästä aikaa palmujen eikä viiniköynnösten reunustamilla kujilla...

 Kuolattua pääsiäisherkkujen perään...

 

Käytyä syömässä Marseillen lempiravintolassa...

 

...josta saa ihanaa mustekalasalaattia ja valkosipuli-persiljamustekalaa.

 

Saatua uusi kämppis taloon ja tutustuttua taas yhteen, uuteen ja kivaan ihmiseen.

 

Ollaan käyty siis tyttöporukan voimin juhlistamassa tätä muuttoa.

 Tultua kutsuttua 80-luvun teemasynttäribileisiin. Kolmen vaatekaapin, puolen lakkapullon, roskiin menevien, rikkinäisten sukkahousujen ja Googlen Madonna-inspiraationkuvien voimalla sain kyhättyä kasaan tällaisen naamiasasun.

Ja valmiina lähtöön! Vihreät balleriinat vaihtui vielä matkalla mustiin nilkkureihin, jotka ovat mahdottomasti korosta huolimatta mitä parhaimmat juhlakengät. Koko talven niillä on vedetty menemään vähintään joka viikonloppu ja tanssilattialla jaksaa ihan valomerkkiin asti.

Nyt täytyy alkaa valmistautumaan nukkumaan, huomenna täytyy taas herätä aikaisin lähettelemään hervotonta tahtia työhakemuksia ja yrittää saada gradua edistymään ajatuksen tasolta ihan tietokoneen ruudulle asti...