jo viikko mennyt

Viime aikoina onkin taas päässyt sattumaan ja tapahtumaan vaikka mitä. Silloin ei oikein meinaa edes blogia päivittää. Suurin syy hiljaisuuteen on ollut se, että kamerani hävisi taas omille teilleen joten en ole päässyt ottamaan kuvia hetkeen. Samaan saumaan sain vieraita ulkomailta kylään ja siinä oppaana toimiessa ei pahemmin ehtänyt hengähtää.

   Toinen stressin aihe on ollut työnetsintä ja tämä valitettavasti jatkuu edelleen. Olen käynyt jo monessa paikassa "näytillä" mutta aina asiaan on tullut mutkia matkaan. Nyt on tullut lomailtua omasta mielestä niin kuin ihan tarpeeksi ja olisi kiva käydä töissäkin! Välillä tuntuu, että alkaa toivo loppua, mutta huomenna alkaa taas uusi viikko ja edessä toivottavasti paljon uusia ja mahtavia mahdollisuuksia jotka vain odottavat minun hakemustani...Meillä on taas vieras kylässä alkuviikosta joten ajatuksiakin saa vähän tuuletetuksi näistä työasioista.

   Huonoa tuuria on ollut myös ilmassa, sillä muunmuassa viikon välein sekä minun että kämppiksen ajokki löytyi hinaamolta kirpeän parin sadan laskun kanssa juuri silloin kun sitä ei olisi tarvinnut. Uusi kamera ei siis vielä ole lähimailla kotiutumassa luokseni, siihen asti olen kuvaillut kämppikseni kameralla. Tällaista on tullut tehtyä:

  

Käytyä kahvilla Välimeren rannassa ja koskettamassa kevään viileää merivettä... 

 En ihan vielä kuitenkaan ole ollut uimassa...

 Kuljeskellut pitkästä aikaa palmujen eikä viiniköynnösten reunustamilla kujilla...

 Kuolattua pääsiäisherkkujen perään...

 

Käytyä syömässä Marseillen lempiravintolassa...

 

...josta saa ihanaa mustekalasalaattia ja valkosipuli-persiljamustekalaa.

 

Saatua uusi kämppis taloon ja tutustuttua taas yhteen, uuteen ja kivaan ihmiseen.

 

Ollaan käyty siis tyttöporukan voimin juhlistamassa tätä muuttoa.

 Tultua kutsuttua 80-luvun teemasynttäribileisiin. Kolmen vaatekaapin, puolen lakkapullon, roskiin menevien, rikkinäisten sukkahousujen ja Googlen Madonna-inspiraationkuvien voimalla sain kyhättyä kasaan tällaisen naamiasasun.

Ja valmiina lähtöön! Vihreät balleriinat vaihtui vielä matkalla mustiin nilkkureihin, jotka ovat mahdottomasti korosta huolimatta mitä parhaimmat juhlakengät. Koko talven niillä on vedetty menemään vähintään joka viikonloppu ja tanssilattialla jaksaa ihan valomerkkiin asti.

Nyt täytyy alkaa valmistautumaan nukkumaan, huomenna täytyy taas herätä aikaisin lähettelemään hervotonta tahtia työhakemuksia ja yrittää saada gradua edistymään ajatuksen tasolta ihan tietokoneen ruudulle asti...

Ravintolaviikonloppu

Viime viikonloppu kului herkutellen ravintoloissa ja nauttien siitä, että keittiöön ei kasaantunut tiskivuoria. Tämä kaikki oli itseasiassa ihan suunnittelemastonta ja kaikki lähti liikkeelle siitä, että kämppisten kanssa päätettiin järjestää meidän yhteinen ilta tällä kertaa ravintolassa eikä kotona kokkailemalla. Siinä vaiheessa tajuttiin, että mieleen ei tullut montaakaan hyvää paikkaa Bordeaux'ssa, josta saisi sekä lihaa että kalaa ja niin olisi sopiva kaikille. Tsekkailtiin vähän netistä ja bongattiin eräs paikka nimeltään Le Sept. Oli kyllä virhe...

 Sisältä ravintola vaikutti ihan mukavalta ja sali oli maan alla ikään kuin joku holvi. Oltiin koko illan ainoat asiakkaat ja musiikkina oli vanhaa, hempeää joulun ajan hoilotusta...

 Alkupalaksi otin jotain grillattua camembert-juustoa taikinakuoressa, jonka päällä oli pussillinen kuivattuja yrttejä tuon taikinan alla niin, että kuvasta ei näy. Sitä oli siis aivan liikaa ja lisäksi koko juusto oli ihan haaleaa ja sen päälle oli epämääräisesti heitetty vielä hunajaa.

Viiniksi otettiin tällainen pullo Bordeaux'n eteläpuolelta, joka ei ihan meitä vakuuttanut vaan oli liian hapanta eikä maku ollut mitenkään tasaantunut.

 Tässä vielä odottlen innoissani pääseväni valkosipulikastikkeeseen upotettujen gambojen eli joidenkin jättikatkarapujen kimppuun. Lopulta annos osoittautui ainoastaan erittäin raskaaksi ja rasvaiseksi huonolla tapaa eikä siinä maistunut mikään muu kuin valkosipuli. Kuvasta myös näkyy että rapujeni kaveriksi oli läntätty jostain syystä ei-minkään-makuista taglietellehöttöä.

Muiden liharuoat olivat ilmeisesti hieman parempia, vaikka olivat rapujen lailla upotettuina raskaaseen kastikkeeseen. Tänne kannattaa mennä, jos haluaa mahansa täyteen rasvaista, perinteistä kotitekoista ruokaa, mutta itse voin kyllä sanoa, että enää en palaa! Loppulasku oli aika kallis per henki, mutta onneksi omistaja tarjoili vielä digestiveksi maustettua rommia, sitä kyllä siinä vaiheessa tarvittiinkin...

 Lauantaina olinkin jo lähempänä merta ja nauttimassa auringosta Marseillessa. Hyvä sää sai minut nauttimaan lounasta terassilla auringonsäteistä nauttien ja onni oli suuri kun vielä lauantainakin tarjoiltiin perjantain herkkua...

...Aiolia! Tämä on siis välimerellinen perjantailounas, eli höyrytettyjä kasviksia, munaa ja kalaa tarjoiltuna valkosipulimajoneesin kanssa. Majoneesi ei ollut onneksi liian valkosipulista ja juuri ja juuri jaksoin syödä kaikki kasvikset. Kala oli ruotoja niin täynnä ja makuuni liian suolaista, että jätin sen suosiolla. 

 Sunnuntaina ajaletiin mennä syömään meren äärelle lähellä sijaitsevaan pikkukylään eikä kyllä oltu ainoita! Koko pieni rantabulevardi sataman ääressä oli ihan tupaten täynnä väkeä niin, että ihmiset ihan jonottivat vuoroaan ravintoloihin. 

 Onneksi tultiin kuitenkin aika lailla jo iltapäivän puolella joten muutaman minuutin odottelun jälkeen saatiin tosi mukava pikkupöytä terassilta. Ja aurinkokin paistoi vaikka uhkaavia pilviä haahuili taivaalla.

 Päädyin ottamaan taas meren eläviä, simpukoita kermakastikkeessa, vaikka pitkään pohdin ottaisinko sittenkin kalaa. Ranskalaisia ei kyllä hirveästi ollut, mutta tuon padan jälkeen en niitä enää niin olisi jaksanutkaan.

 Jaksoin vielä avittamana herkkukahvin...

 Siitä oli hyvä käydä vielä kävelyllä meren äärellä avaamassa nuhaista nenääni...

Kaappien uumenista löytyi paljon "uutta" kuten nämä farkut ja tämä käsilaukku. Aurinkolaseja en tietenkään ollut tullut edes ajatelleeksi ottaa mukaan, joten onneksi löytyi jotkut halppisversiot estämään talviauringon häikäisyä.

Päivän hauskuuttajaksi muodostui muutama väärinkirjoitettu seinäkirjoitus, tässä yksi esimerkki. Toisen bongasin autosta, joku oli kirjoittanut muurin seinään rakkauden tunnustuksen: "Je t'aime ma famme"... 

Olisikin vielä viikonloppu

 Nämä viime viikonlopun kuvat ovat nyt kaukainen muisto vain, nimittäin Bordeaux'ssa on jo ihan oikea syksy meneillään. Ihmiset on pukeutunut takkeihin ja saappaisiin eikä kukaan vaan vedä villatakkia t-paidan päälle ja kulje ballerinat jalassa. Minäkin kaivoin syystakin esille ja ajattelin kuinka kaikki talvisemmat vaatteeni ovatkaan tummia... Viime sunnuntaina meidän kadulla ja läheisellä aukiolla oli kirppari. En löytänyt mitään, mutta kävin silti kiinnostuneena kiertelemässä.

Tässä myös vähän mallia miten ihmiset parkkeeraa meidän kadulle...

 

Kierros päättyi leipomoon, jonka croissantit ovat aivan ihania. Niitä ei kuitenkaan enää ollut (kuten aina), mutta löytyi silti jotain muuta aamiaista.

Käytössä on ollut myös uusi Body Shopin sitruunahuulivoide, jolla saa erittäin pehmeät huulet ja joka tuoksuu taivaalliselle.

 

Käytiin vielä kerran uimassa...

Ja minulla oli jo päällä jotain tummaa...Ja jämä vaatteet, eli ne ainoat joita ei ollut jo pakattuna.

Nyt lähden tästä lentokentälle!

Kaupunkikierros

Eilisen ohjelmaan kuului vilkkaasti alkanut aamu ja Kaupungilla kierrelty iltapäivä. Harmiksi heräsin aamulla siihen, että päätä särki järjettömästi. Tähän ei auttanut aamuinen juoksulenkki eikä lukuisat päivän aikana otetut särkylääkkeet. Vasta illlalla kipu alkoi kunnolla helpottaa.
Lähdin joka tapauksessa tapaamaan iltapäivällä Pikkusiskoa, joka oli tullut vierailulle Marseilleen. Meitä suosi aurinkoinen ja leppoisa ilma ja päädyttiin shoppailun lomassa lounaalle terassille.

 Lounaaksi otettiin molemmat vuohenjuustosalaattia, kun himoitsemiani ranskalaisia ei enää ollut tarjolla.

 Pääsyttiin syönnin jälkeen keskustaan, johon mielenosoitusparaati oli jämähtänyt pitämään tulisia puheita eläkeiän kohottamista vastustamaan.

 Suositun ammattiliiton jäseniä kaikki kamat kasassa.

 Mellakkapoliiseja näkyi turvaamassa mielenosoitusta vanhaan satamaan vievän tien molemmin puolin. Välillä ukot jopa hymyilivät meille muikeasti, joista yksi ikuistui hauskasti Pikkusiskon kameralle.

Mielenosoitusruuhkasta suunnistettiin pienelle kierrokselle "vanhan kaupungin" puolelle Panieriin.

  Sieltä löytyi kuvattavaksi söpöjä maatuskoja esittävä graffiti. 

Ja kaikenlaista vanhaa ja postikorttimaista ranskalaista katumaisemaa. Tässä muutamia otoksia.

Lopulta piti käydä hakemassa juomat vähän aikaa sitten avatusta Starbucksista. Itse otin toisesta liikkeestä jäätelöä, vaikka pientä jääkahvia tai toisin sanoen kahvipirtelöä olisi myös tehnyt mieli. Pohdittiin samalla miksei Suomeen ole vielä rantautunut tätä liikettä, maahan jossa juoda ihan ennätysmääriä kahvia...
   Marseillessa Starbucks näyttää menestyvän tosi hyvin, olen ihan yllättynyt. Joka kerta kun menen siitä ohi, jono ulottuu ihan kadulle asti.