Kun sisko tuli kylään

 Niin aika kului aivan mahdottoman äkkiä. Tämä ei tosin tapahtunut ihan tällä viikolla vaan pari viikkoa sitten, mutta sen jälkeen onkin ollut taas ohjelmassa yhtä jos toista. Tänä aamuna saatiin lentokoneeseen toinen viikonloppuvierailija, joka oli meillä kylässä Englannista. Tässä tulisi hieman kuvia meidän siskojen tyttöjen viikonlopusta.

 

Ranskassa ja viinimaassa kun oltiin niin viininmaistelu kuului asiaan.

 

Käytiin "meillä" eli ravintolassani lasillisella ja sen kanssa syötiin tietty juustoja...

 

...ja sisko halusi maistaa myös susheja.

 

Meillä oli yhteistä aikaa vain muutama päivä ja ilta joten tahti oli aika kiireinen. Iltaisin kierrettiin baareja ja käytiin tapaamassa ystäviäni yhdessä jos toisessa paikassa ja siinä välissä tietty maisteltiin taas vähän viinejä.

 Bestiksen esittely siskolle. Juttu luisti tavattoman hyvin, niin hyvin että meidät lopulta heitettiin ulos viinibaarista, kun paikka meni kiinni, mutta meidän juttu ei millään meinannut loppunut.

 

Yhden päivän asua, kun kerrankin sitä on saatu kuvaan. Ostin muuten tuon t-paidan parilla eurolla vähän aikaa sitten yhtenä iltapäivänä minikirpparilta, joka pidettiin yhdessä baarissa!

 

Käytiin välillä syömässa ulkonakin, tässä kuvaa Santoshan, erään thai-vietnamilaisen ravintolan alakerrasta.

 

Oltiin viiiiihdoin viimein saatu hieman aurinkoista ilmaa ja lämpöä Bordeaux'iin, joten syötiin sitten ulkona terassilla. Tämä paikka on mun mielestä tosi kiva, ruoka on hyvää ja halpaa ja sitä voi syödä paikan päällä tai ottaa mukaan. Ilmeisesti niin hyvää, että menee ihan naama myttyyn...

 Ja taas viinikuva. Älä nyt äiti huoli, kyllä me tehtiin muutakin! Käytiin lasillisella tutun viinbaarissa ja siellä tuli tavattua kavereita ja hassutelua. 

Oli tosi ihanaa tavata siskoa piiitkästä aikaa, tai niin ainakin musta tuntuu. Lyhyessä ajassa suut kävi ihan lakkaamatta niin että saatiin laitettua toinen ajan tasalla kaikesta mitä on tapahtunut sitten viime näkemän. Ja näihin muutamaan kuukauteenhan mahtuu yhtä jos toista enemmän tai vähemmän saippuaoopperamateriaalia ja tyttöjen juoruja, parisuhdesotkuja ja perheuutisia, tulevaisuudensuunnitelmia ja haaveilua. Lyhyesti, hauskaa oli!

Käännetään kelloa

Viime lauantai-ilta oli hieman rankka. Töissä meni pitkään ja kotiin tultua kävi ilmi, että meillä oli meneillään pienimuotoinen tyttöjen ilta ja mitäs siinä muuta voi kuin sekaan vaan. Sitten kävi ilmi, että olin täysin unohtanut että nyt siirrytään kesäaikaan ja kellon siirron jälkeen siis pääsin lopulta sänkyyn vasta melkein aamusta. Seuraavan päivän kirpparireissu sai jäädä, kun kumpikaan meistä osallistujista ei herännyt. Sen sijaan lähdettiin rannalle tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuvia ei kuitenkaan tullut kun kaikessa hötäkässä jäi kamera kotiin.

 

Sen sijaan ruvettiin muistelemaan kämppiksen kanssa mitä tehtiinkään viime vuonna. Olin silloinkin rannalla ja oli melkein yhtä lämmintä kuin tänä vuonna.

Viime vuonna sain perjantai-iltana viestin kämppikseltä "osta junalippu Biarritz'iin". Lähdin kuitenkin bilettämään ja juhlien loputtua ostin joskus klo 7 aamulla sen junalipun enempiä kyselemättä.

Koko lyhyen junamatkan tietty kuorsasin menemään ja niin saavuin sopivasti iltapäiväksi Biarritz'iin.

 Käytiin rannalla ja lämpimät ilmat olivat jo kaikkien riemuksi alkaneet. Kokeeni olivat juuri loppuneet ja "loma" alkanut.

Osa meni jo paljain jaloin, itse pidin vielä kengät jalassa. Merivettä oli kuitenkin kokeiltava eikä se niin kylmää ollutkaan.

 

Käytiin ihailemassa myös Biarritzin keskustaa ja merimaisemaa, vaikka meidän majapaikka ei ihan siellä sijainnutkaan.

  

Poseerasin kuuluisassa kohdassa, josta saattaa ilmeisesti hetkittäin iskeä jumalaton aalto selkään ja kastella pahaa aavistamattoman turistin läpikotaisin.

 

Silloin oli vielä näköjään vanha laukkukin menossa eikä sitä aaltoakaan tullut. Ehkä parempi niin.

 

Illalla käytiin paikallisessa ravintolassa, Bodega Bidarte, syömässä. Ruokatarjonta oli jo aika erilaista kuin Bordeaux'ssa ja tietty enemmän baski-ja espanjalaispainotteista, lähempänä rajaa kun oltiin.

 

Alkupalaksi, eka tapas, söin grillattuja katkarapuja ja "pääruoaksi", toinen tapas, otin tällaisia pikku mustekaloja. Suomalainen nimi on itselleni ihan tuntematon, näitä kun ei usein Suomessa tule syötyä!

 

Sen jälkeen käytiin lasillisella ennen takaisin kämpälle suunnistusta. Yö meni nopeasti ohi oluen ja parin shotin voimin, siinä jaksettiin hoilata karaokea yhä uudestaan ja uudestaan ja pelata vähän korttiakin, kunnes yhtäkkiä havahduttiin siihen, että aurinko nousi taas uudelleen ja kelloa piti siirtää kuutosen kohdalta seitsemään.

 "Me otamme huomioon pizzamme kuten suurin osa miehistä ottaa huomioon oman autonsa!" Sori vaan kaikille ranskantaitoisille nämä kauheat käännökseni, olen tosi surkea kääntäjä...

Siinä me tytöt sitten kellahdettiin sohvalle muutaman tunnin unille ennen kuin herättiin päivällä hakemaan tätä pizzaa lounaaksi. Yleisen hörskötyksen ja pahimman väsymyksen mentyä ohi, jaksettiin taas ajella takaisin Bordeaux'ta ja kotia kohti ja olla seuraavana aamuna muka skarppina työnhaussa. 

Nyt on kiva muistella, että löytyi sitä jonkinmoista työtä kuitenkin vaikka kävinkin viikonloppuvierailulla Biarritzissa. Sen jälkeen nimittäin en ole palannut!

Vapaapäivänä

Olen ollut tänään vapaalla ja silloinhan on tosi hyvä päivä tehdä kaikkea järkevää, mitä töissä ollessa ei jaksa/ ehdi/ ei millään huvita. Niinpä tämän päivän piti lähteä käyntiin lenkin ja terveellisen aamupalan voimin jo hyvissä ajoin. Oikeassa elämässä nousin lopulta sängystä klo 11 pienen viestittelyn jälkeen enkä millään jaksanut lähteä lenkille pitkälle venyneen edellisillan jälkeen. Söin sentään sen terveellisen aamupalan hedelmien ja kaurahiutaleiden kera. Kaipaan täällä muuten kummasti kunnon kaurapuuroa!

Sen pirteän aamupäivän jälkeen olikin tarkoitus hoitaa kaikenmaailman tärkeitä asioita kuten soittaa pankkiin ja vakuutukselle...

 

...mässätä siinä samassa salmiakkia ja ihmetellä taas kerran kuinka kanadalaissyntyinen kokkimme tuntee muumihahmot(!)...

 

...tehdä ihan pienen kierroksen H&M:llä sukkahousuja ostamassa ja löytää sen lisäksi mansikkamekon ja kevään aurinkoon sopivat halvat aurinkolasit...onneksi Ranskassa on jotain sellaista auttamattoman vanhanaikaista kuten sekkivihot, joilla voi edelleen jatkaa shoppailua silloinkin kun pankkikorttia ei enää ole.

 

Päivän asuna toimi ihan farkut ja lenkkarit, vähän niin kuin eilisen päivän työasussa, jota innostuin hieman kuvailemaan. Nämä huonot peilikuvat kyllä ärsyttää hieman, mutta kun ei ole kuvaajaakan menköön välistä. Päällä äidiltä "lainattu" paitapusero, mustat housut ja Pull&Bearin villatakki. Lenkkarit sentään vaihtui ballerinoihin töissä.

Laiskottelun jälkeen olikin aika suunnata sinne päivän tärkeimpään tapaamiseen eli poliisiasemalle Police Nationale. Siinä samalla matkalla sain ensin ihailla kaupungin kirjastoa (oikealla) ennen kuin jouduin ensin venailla pitkään poliisiaseman odotussalissa ja sen jälkeen kuvailla vielä pidempään laukun varastamisepisodia. Tiedän kyllä tasan hyvin, että mitään sieltä ei tule takaisin, mutta jospa saisi ainakin vakuutuksen korvaamaan jonkun osan kadonneista tavaroista.

Loppuilta sujuikin sitten kämppisten ja pizzan parissa rauhallisissa merkeissä ja niin vaan täytyy taas ihan liian pian takaisin töihin...Missä se rauhallinen viikonloppu taas luuraa???

Alehuumaa

Suomessa ollessa yksi kivoista jutuista on käydä eksoottisissa kaupoissa, joita ei täältä löydy. Yhtäkkiä Kappahl ja Lindex nousevat aivan arvoon uuteen, josta saattaa löytää vaikka mitä hienoa. Ja Suomessahan tietty alet alkaa heti joulun jälkeen eli sopivasti silloin kuin olen paikan päällä, niin vielä mukavampaa, että näitä kuteita sun muuta saa vieläkin halvemmalla! Mitä sitä sitten tarttuikaan mukaan....

 

Löysin tällaisen "aikuismaisen" sihteeripaidan, olisko jotain ikäkriisiä meneillään vai. Myös talvenmenoihin ostin tuon täydellisen lyhyen mustan villahameen, on ollut jo kovassa käytössä sekä töissä että vapaalla.

 Siis yksiäkään kenkiä ei pitänyt ostaa. (Tilasinhan jo ne Zaran koristeelliset huimat korkkarit). No, löysin kuitenkin jotain -40% ja ne sitten lähti mukaan. Että tällaiset kivat retro-henkiset korkkarit, jotka tietty on tosi tarpeelliset talvisäähän.

Ja minkä takia ne kaikista rumimmat sukkahousut aina kestää vaan ja kaikista kauniimmat menee samana päivänä rikki, kun ne laittaa ekaa kertaa?!!??

Kuvailin itseäni ja kivaa tavallista valkoista kauluspaitaa vähän peilin kautta. Kauluspaidat ei yleensä yhtään ole mun juttu, mutta tuon paidan materiaali on niin kivan silkkistä ja laskeutuvaa, että ostin senkin.

 

Tukkaan hommasin tuollaiset hiuskammat. Itsellä tuota hiusta vaan on vähän vähemmän, joten nuo kammat toimii paremmin nutturaa kiinnittäessä kuin tuolla lailla puoliavonaisena.

 

Tämä jakku taas olisi vintage stories-mallistoa Kappahlista. Ihanasti näissä kaikissa vaatekappaleissa oli jotain helyä ja kimalletta ja käytin muuten tätä paitaa/jakkua myös uutena vuotena osassa yksi eli vielä työskennellessä. Se ehkä aukeaa vähän oudosti tuossa viimeisessä kuvassa, mutta on livenä paljon nätimpi.

 

Ja tietty sitä suomenkielistä luettavaa! Mari Jungstedt on ikisuosikki Gotlanti-dekkareillaan ja Camilla Läckberg uusi suosikki. Oikeasti en ole mikään dekkarien ystävä alkuunkaan, mutta nämä molempien kirjoittajien kirjat on tosi helppolukuisia, mutta samalla pitää otteessaan niin ettei kirjaa tee mieli laskea kädestä. Siis juuri täydellinen pari villasukille kylmiin talvi-iltoihin...

Olipa kerran Berliini

Tässä tulisi hieman kuvapläjaystä Berliinin matkalta. Oli kyllä mahtava reissu ja pitkään viikonloppuun mahtui tyttöjen juttuja, suomeksi lörpöttelyä, bretzelin metsästystä, shoppailua, aivan liian vähän unta ja liikaa kahvia sekä vähän Fazerin suklaatakin. En osannut oikein odottaa mitään vaan lähdin matkaan aika sokkona varmana siitä, että paikan päällä olisi opas jonka kanssa kiertää. No, hyvinhän se näinkin meni ja tekisi mieli mennä uudemmankin kerran.

Arkkitehtuurista löytyi niin vanhempaa jugend-tyyliä kuin uutta ja modernia.

 

Hauskat liikennevalot, jotka ovat kuulemma peräisin itä-Berliinistä, ja joista siitemmin on tullut oikein suosittua retro- ja turistikamaa.

 

Käytiin syömässä siskon lempipaikassa Vapianossa, josta tuli omakin lemppari. Tämä ketju on ilmeisesti avannut myös yhden paikan Helsinkiin, joten taidankin piipahtaa siellä lounaalla, kun saavun Suomeen. Vielä kun löytäisi kivaa seuraa sinne.

 

Itse otin täysjyväpastaa, wannabe-ruista, ja katkarapuja kermaisessa pinaattikastikkeessa. Jaettiin lisäksi alkupalasalaatti rucolaa ja parmesaania, ja kaikki oli tosi hyvää.

 

" Ota nyt se kuva, että mä pääsen syömään"...

 

Konsepti toimii sillai, että jonotetaan pasta, pizza- tai antipastikassalle ja siitä sitten tilataan mitä halutaan syödä. Annos valmistetaan silmiesi edessä ja ladataan hinta sähköiselle kortille. Lopulta mennään kassan kautta, jossa maksetaan kaikki se mitä on tullut tilattua. Paikka on siis tuollainen puoliksi itsepalvelu, joka varmasti toimii hyvin Suomessa, ehkä vähän vähemmän Ranskassa. Täällä ihmiset tykkää usein, että niitä palvellaan oikein pöytään.

 

Pakko oli ottaa kuva, kun tajusin kuinka halpaa olut onkaan Saksassa...

 

Herkkuja löytyi vaikka mitä. Tykkään hirveästi Mozartin kuulista ja niitähän saa Suomestakin joulun aikaan. Voisin ostaa myös näitä niiden perinteisten Pandan ja Fazerin suklaiden lisäksi tänä vuonna.

 

Päivän asu kuvaa. Tuossa alla on kyllä vielä pari villapaitaa. Sää oli tosi aurinkoinen, mutta hieman kylmä. Tämä blondi kun lähti Ranskasta ihan t-paidassa, joten tuo vilpoisempi syysilma oli vähän yllätys vaikka muka säätiedoituksia katselinkin ennen lähtöä. 

Kierreltiin aika paljon kaupunkia, osaksi jaloin, osaksi metrolla. Minäkin nilkutin urheasti menemään, vaikka, tietysti, menomatkalla liukastuin Milanon lentokentällä jatkolentoani odotellessa ja nilkka alkoi turvota niin ettei ballerina meinannut enää koipeen mahtua. Kipu oli ihan päätähuimaava, mutta onneksi sisko hoiti kun saavuttiin kämpille. Tuli vaan kommenttia "etkä sä koskaan voi matkustaa niin kuin normaalit ihmiset?" :).

 

Tässä ollaan jonkun eduskuntatalon tai muun sellaisen ympärillä. Kaikki oli niin hyvin rakennettua ja tehokasta oikein saksalaiseen tapaan. Ihmisetkin tuntui olevan pukeutunut jotenkin tosi tehokkaaseen ja käytännölliseen tyyliin.

 

Kuten näkyy päälle laitettiin melkein koko vaatekerrasto ja onneksi sisko lainasi saappaatkin niin ettei yöllä tarvinnut palella balleriinoissa.

Berliinissä oli juuri silloin meneillään joku valoshowtapahtuma, jonka ansiosta osa kaupungin rakennuksista oli hienosti valaistuja. Tuossa kuvassa näkyy hieman vihreänä loistavaa tornia.

Kuvia on tietty aika runsaanlaisesti koneella, joten yritetän tehdä vielä toisenkin postauksen aiheesta, sen verran siellä tuli tehtyä ja nähtyä vaikka mitä.